On monia asioita, jotka saavat minut näkemään punaista: eräs niistä on nykyaikana usein kuultava lausahdus, jossa henkilö kertoo ajattelevansa englanniksi. Toivon, että henkilö pyrkii vain korostamaan englannin taitojaan, eikä oikeasti tee sanomansa mukaan. Valitettava totuus on, että jos suomalainen ajattelee englanniksi, hänen ajattelunsa on todennäköisesti helvetin yksinkertaista.
Emme tule läheskään aina ajatelleeksi, että syvällisin ajattelumme tapahtuu äidinkielellämme. Yleisesti ottaen ihminen pystyy ymmärtämään täydellisesti vain äidinkielensä kaikki vivahteet ja kielen sävyt. Ihminen hallitsee äidinkielellään laajemmalti käsitteitä ja käsitekokonaisuuksia kuin vieraalla kielellä. Äidinkieli luo ajattelumme perustan: mitä paremmin hallitsee äidinkielensä, sitä parempaa myös ajattelun taso on.
En oikein tiedä, mitä ajatella ihmisistä, jotka kirjoittavat elämästään englannin kielellä esimerkiksi Lärvikirjaan. Miksi jokin asia pitää kirjoittaa englanniksi, kun sen voisi tehdä myös suomeksi ja vieläpä kieliopillisesti oikeaoppisemmin? Entä miksi esiintyä netissä kosmopoliittisena kielitieteilijänä, jos ei osaa edes omaa äidinkieltään, ajattelunsa perustaa? Äidinkielemmehän luo perustan myös toisten kielten osaamiselle. Samoin nähtyäni joskus, kuinka sanojensa mukaan pääasiassa englanniksi ajatteleva suomalainen on kirjoittanut kielioppi- ja ajatteluvirheitä pursuavan tekstin omalla äidinkielellään, olen pysähtynyt pohtimaan, minkä tasoista hänen ajattelunsa on sitten englanniksi. Kuinka paljon yksinkertaisemmaksi se voi vielä mennä?
Totta kai ajattelu englanniksi on mahdollista. Olen kokeillut sitä
itsekin. Ongelma vain on, etten ainakaan itse osaa/osaisi tehdä
englanniksi mitään kauhean syvällistä pohdintaa äidinkielisen ajatteluni
vauhdilla. Jos menen vaikkapa vakiosaarnoihini sairaalamaailman
epäkohdista, Darwin-harhaluuloista tai länsimaiden
ihmisoikeusongelmista, ainakin itse tarvitsisin jo sanakirjan apua,
vaikka englannin sanavarastoni kohtuu laaja onkin. Useimmiten
englanninkielinen ajattelu suomalaisen päässä on arkipäiväistä "I like ice cream" -tasoa.
Yeah. Ice cream is good.
Helsingin yliopiston lehdessä Yliopistolainen myös eläinfysiologian professori Kristian Donner suhtautuu kriittisesti englannin käyttöön luovassa ajattelussa:
"Kun kuvittelee osaavansa hyvin englantia, osaa usein vain sujuvia
fraaseja, eikä ehkä huomaakaan, miten omaksuttu fraseologia ohjaa
kirjoittamaan tai jopa ajattelemaan tietyllä tavalla."
Toki omat poikkeuksensa löytyvät tieteen parista. Esimerkiksi mentäessä hyvin syvälle esimerkiksi lääketieteen tai biologian maailmaan aihepiirien opiskelu tapahtuu pääasiassa (tai jopa ainoastaan) englannin kielellä, minkä myötä alan asiantuntija voi osata perustella ja pohtia erityisalansa asioita paremmin englanniksi suomenkielisten käsitteiden puuttuessa. En kuitenkaan jaksa uskoa, että suomenkielisen arkiajattelu tarvitsee vierasta kieltä.
Minä ajattelen suomeksi enkä englanniksi. Toivottavasti myös jokainen "englanniksi ajatteleva" voisi pohtia ajattelunsa kieltä uudelleen. Parhaiten osaamallaan kielellä ajattelu ei ole hävettävä asia.
Ain't that the truth baby?
Yeah.
That's what I thought.
You are right.
Do you want to eat some ice cream?
Yeah. Ice cream is good.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lue myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittisen ohjelman ajatuksia:
http://www.kotus.fi/?s=2064
Yliopistolainen 10/05: Luovasti äidinkielellä
http://www.helsinki.fi/yliopistolainen/2005/10/artikkeli2.htm
Oot ehkä Jeesus. Oon ite jotenki pyöritelly samantapasia ajatuksia päässäni aihetta koskien, osaamatta kuitenkaan koota sitä täydeksi ajatusketjuksi. Tän luettuani avartu nyt ne omat pohdinnatki vähän selkeemmin :D
VastaaPoistaMuutenki oon monesti miettiny ku oot Facebookiinki kirjotellu, että sulla on älyttömästi verbaalisia lahjoja ja hienoja ajatuksia. Ihanan piristävää lueskella jotain sun tilapäivityksiä kaikkien muiden "jee vois vähän tahkollleleee Syyslomaa viettämään;)))!"-juttujen vastapainona. Kiitos tästä blogista hyvä Erkki.
Tekstiä lukiessa tuli heti mieleen yksi ystäväni, joka nykyään asuu brittien saarilla opiskeluiden takia. Siellä väkisinkin joutuu irtautumaan omasta äidinkielestään kun paikallisten kanssa sosialisoituminen vaatii vieraan kielen käyttöä. Tämä on johtanut siihen (ystäväni sanojen mukaan), että kun hän on "joutunut" käyttämään niin paljon englantia hän on alkanut ajattelemaan englanniksi. Tämä ei ole sinänsä ole ollut tietoinen valinta kuten tekstissä mainitsemillasi henkilöillä, jotka ajattelee "suomenamerikkalaisena" olemisen olevan cool.
VastaaPoistaMutta pointti tekstistä tuli ilmi ja tekstiä oli muutenkin mukava lukea. Markus kiittää.
Mä ymmärrän sen, että muutamat mun kavereista kirjoittaa lärvikirjaan englanniksi. Tosin heillä on kansainvälisesti kavereita, osalla jopa useammasta maasta, joten sille on ihan hyvä peruste.
VastaaPoistaMut niin, luulen et lausahdus 'ajattelen englanniksi' tarkoittaa enemmän välillä ajattelua, en jaksa uskoa, että sillä tarkoitettaisiin koko ajan olevaa ajattelua - varsinkaan, jos asuu suomessa. Ehkä useamman vuoden ulkomailla asuneena se jossain vaiheessa muuttuukin, jos puhuu kokoajan vierasta kieltä. Ehkä nimenomaan 'ajattelen englanniksi tyypit' ajattelevat suomeksi, mutta välillä "I like ice cream" jutut lasketaan ajatteluksi. Tuolla perusteella ajattelisin tosin itsekin englanniksi ja kielitaitoni tuntien olisin hyvin vähän ajattelevainen. :D Kaikki ajattelee joskus vierailla kielillä, jopa minä joka olen niissä surkein ikinä. (Okei, olen outo käyn joskus vieraskielisiä lyhyitä keskusteluja omassa päässäni).
Ongelma vain on siinä, että lause "ajattelen englanniksi" kuulostaa hyvältä. Ja yllä oleva sanoikin sitä järkevämmin, mitä mä yritin sanoa tuolla ylempänä. :D
ps olen yrittänyt kolmesti lähettää tätä viestiä ja blogisi luulee, että olen robotti.