- Ennen kaikkea kyse on eettisestä kysymyksestä: neekerit ovat tutkitusti älykkäitä ja itsestään ja ympäristöstään tietoisia olentoja.
Toukokuun 26. päivä 1954 jätetyn aloitteen on allekirjoittanut Niemivuon lisäksi 20 muuta valtuutettua. Aloite katsoo nigganaarion jäänteeksi ajalta, jolloin tummaihoisista ihmisistä oli vähemmän tietoa. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä vaikuttanut rotuoppi vääristi paikoin hyvinkin pahasti ihmisten asenteita ei-vaaleaa ihonväriä kohtaan. Uudemmat tutkimustiedot kertovat kuitenkin, etteivät esimerkiksi neekerit ole geneettisesti kaukaasialaisia ihmisiä vähemmän älykkäitä.
- Kun olento on tietoinen itsestään ja ympäristöstään, se on alttiimpi myös psykologiselle kärsimykselle. Tällä hetkellä nigganaarion asukkaita pidetään noin 120-neliöisessä sisätilassa, mikä vastaa keskikokoista omakotitaloa. Ulkoilumahdollisuudet ovat heikot, vaikka ihmisen tiedetään tarvitsevan ulkoilmaa. Ihmisen pitäisi kävellä joka päivä noin 10 000 askelta, mutta tällaisen matkan tekeminen noin pienessä tilassa on käytännössä mahdotonta. Liian vähäiseksi jäävän liikunnan lisäksi pieni elinympäristö passivoi ja lisää masentuneisuutta, aloitteessa kerrotaan.
Aloitteen allekirjoittaneen valtuutetun mielestä pelkät taloudelliset hyödyt eivät voi toimia perusteina nigganaarion ylläpitämiselle.
- Onko neekerien pitäminen vankeudessa yleisesti ottaen edes oikein? Anna Kaakko kysyy.
Nigganaario kuuluu osaksi Härkäniemen huvipuistoa. Härkäniemen hallitukseen kuuluva Kari Imelä torjuu ajatuksen nigganaarion alasajosta.
- Päinvastoin, minusta nyt pitäisi nostaa keskustelua sperman tuomisesta muista jäljellä olevista ihmiseläintarhoista ja lisääntymiskykyisten naaraiden tuomisesta tänne. Eikä neekereitä kohdella siellä huonosti: hoitohenkilökuntaa on paikalla aina, ruoka tuodaan ajallaan, heille on jopa oma lääkärikin hankittu. Ei nigganaariossa neekereitä kiduteta, niistä pidetään siellä hyvää huolta. Samalla tarjoamme yleisölle elämyksiä, kun he pääsevät näkemään neekereitä ja tutustumaan niihin paremmin.
Perussuomalaisten Anssi Kanerva arvioi, että nigganaarion lopettaminen pitäisi eettisten pohdintojen sijaan tehdä faktatietoihin perustuen. Hän kertoo itse käyneensä tutustumassa nigganaarioon ja sen asukkaisiin.
- Kattokaa nyt tätä: minä silitän neekerin pörröpäätä, tässä minä teen tempun neekerin kanssa. Tämä on juuri sitä ympäristöä, johon neekeri kuuluu ja jossa se viihtyy", Kanerva esittelee tutustumisreissullaan ottamia kuvia.
Kristillidemokraattien Sari Siipelä kummastelee intoa lopettaa nigganaario.
- Vaalit ovat tulossa, ja se näkyy. Tummista yritetään tehdä poliittisia pelinappuloita. Kun itse olen käynyt nigganaariossa, en ole koskaan nähnyt surullista neekeriä. Päinvastoin, ne näyttävät aina onnellisilta! Because I'm happy / Clap along if you feel like a room without a roof / Because I'm happy / Clap along if you feel like happiness is the truth / Because I'm happy / Clap along if you know what happiness is to you / Because I'm happy / Clap along if you feel like that's what you wanna do", Siipelä laulaa puheenvuoronsa lopuksi. "Happyy happyy happyy."
Osa ehdotuksen aloitteen vastustajista on huolissaan siitä, että suljettaessa neekerit laskettaisiin Suomen luontoon, missä ne eivät pärjäisi. Aloitteen tekijät huomauttavat, ettei kyse olisi luontoon laskemisesta, vaan toiminnan ajamisesta luonnollisen poistuman kautta. Toinen vaihtoehto olisi antaa tummille tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa.
Anssi Kanerva palaa vielä kritisoimaan aktivistiryhmiä.
- Ne haluavat antaa kaikille tasa-arvoiset oikeudet saatana. Naisille, neekereille, homoille, kehitysvammaisille... Pitäisiköhän sitten huolestua myös sirkustyöntekijöiden tai näyttelijöiden oloista? Hekin esiintyvät ihmisille ja viihdyttävät!
 |
| Nehän hymyilevät! Have u ever seen a sad nigga huh?? |
Siipelä perustelee vielä, miksi pitää neekereitä onnellisina.
- Olen syönyt Pepe-lakuja ja lukenut Tintti Afrikassa -sarjakuvan. Pystyn sen perusteella sanomaan, että valkoisten hampaiden vilke kertoo onnellisuudesta.
Orhan Tyrkkynen huomauttaa, etteivät Siipelän lähteet ole parhaita mahdollisia.
- Meillä on psykologia, sosiaalipsykologia, älykkyystutkimukset ja biologiset tosiasiat tiedossa tummien yhtäläisestä älykkyydestä verrattuna vaaleisiin. Ehkä näillä on enemmän painoarvoa kuin sillä, että on lukenut Tintti-sarjakuvia.
Muualla maailmassa ihmistarhoja on suljettu, ja niitä on jäljellä yhä vähemmän. Aloitteen tekijät ovat huolissaan Tampereen imagosta: nigganaario näyttää heidän mielestään vanhalta jäänteeltä, eikä sellaista heidän mukaansa enää nykyisin perustettaisi. Aloitteen tekijät huomauttavat, että suuri osa neekereiden jälkeläisistä kuolee, mikä kertoo huonoista oloista ja siitä, etteivät ne pääse toteuttamaan luonnollisesti itseään.
Lopettamisen vastustajilla oli myös eräs huomattava näkökulma asiaan:
- Nigganaario kuuluu olennaisesti kulttuuriimme.
Valtuusto päätyi lopulta äänestämään nigganaarion jatkamisen puolesta äänin 45-16 syyskuun 15. päivänä 1954. Nigganaario pysyy.
---------------------------
Oheisen kaltainen keskustelu tuntuisi nykyaikana mahdottomalta, mutta tekstissä esitetty nigganaario on ollut muinaisessa menneisyydessä ihan hyvin mahdollinen: niin sanotut human zoot eli ihmistarhat olivat täyttä totta 1800-luvulta lähtien aina 1960-luvulle asti. Näyttelyt aloittivat 1800-luvulla erikoisia eläimiä esittelevien näyttelyiden yhteydessä: osassa näyttelyissä on esitelty jopa 20 erilaista ihmisrotua ja esimerkiksi siamilaisia kaksosia.
Ihmistarhojen asukkaiden kohtelu on ollut hyvinkin nöyryyttävää, ja nykyisin varmasti lähes jokainen ymmärtää, ettei moinen toiminta ole eettisesti hyväksyttävää. Ihmistarhat olivat onneksi vain oman aikansa ilmiö, ja niitä ei enää – luojan kiitos – maailmalla ole muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Oheinen keskustelu parodisoi syyskuun 15. päivänä Tampereen valtuustossa käytyä keskustelua delfinaarion lopettamisesta. Delfinaarion jatkamisen puolesta olevat argumentit ovat yhtä surkeita kuin kuvitellun nigganaarion jatkamista puolustavat.
Ihmistarhat tuntuvat nyt vastenmieliseltä ilmiöltä, mutta joskus ne olivat mielenkiintoinen huvite. Delfinaarion asema on samanlainen. Tampereen valtuusto ei sitä ymmärtänyt, mutta toivottavasti lähitulevaisuudessa yhä useampi ymmärtäisi olevan väärin, että älykäs, itsestään tietoinen laji joutuu elämään sille täysin vääränlaisissa olosuhteissa vain jonkun toisen taloudellisen hyödyn ja huvituksen vuoksi. Särkänniemeen on syntynyt 15 delfinin poikasta, mutta vain kaksi on selvinnyt hengissä. Ehkä sekin kertoo jo jotain siitä, ettei ympäristö ole kyseisille nisäkkäille sopiva.
Joskus olemme sokeita oman aikamme epäoikeudenmukaisuuksille, mutta uudet tuulet puhaltavat. Toivottavasti faktat ja eettisyys voittavat tulevaisuudessa argumentit voitontavoittelusta, luontodokumenttien katsomisesta ja huvituksesta. Jos jokin asia on väärin, sitä ei voida säilyttää sen takia, että se on osa kulttuuriamme.
Lähteitä:
Nyt: Kyllä, nämä asiat sanottiin delfiineistä eilen Tampereen valtuustossa
Tampereen valtuuston kokous (n. 1:26:00 alkaen delfinaariokeskustelu)
Yle: Delfinaariot siirtymässä historiaan
Särkänniemen delfinaario halutaan sulkea
Aamulehden artikkeli aloitteesta
Deep Racism: The Forgotten History of Human Zoos
Wikipedia: Human zoo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti