Liha ei ole koskaan ollut näin halpaa

Liha ei ole koskaan ollut näin halpaa

Siat silppuriin, tuotanto tuplatkaa!
Kaikki kanat konit lampaat lahdatkaa!
Sillä syödä täytyy – ja herkutella
Siksi nyt päättyy päivät putella
Voi juku, millainen massamurha
Mut ei ollut possun kuolema turha
Sillä liha ei ole koskaan ollut näin halpaa

Naama nettiin, pintanne paljastakaa!
Kaikki kehon komeus kuvin kertokaa!
Sillä elää täytyy – ja se myös näyttää
Verkko jumalanomakuvin täyttää
Otos kansalle sekä jumalille
Uhri kameroiden alttarille
Eihän liha ole koskaan ollut näin halpaa

Luoti latinkiin, mars eteen astukaa!
Kaikki kansakunnat kuoloon korjatkaa!
Sillä kuolla täytyy – ainakin muiden
Kilpailevien, ahnaiden suiden
Kaatuu keiloja, mut riittää noita
Lasten leluja, tinasotilaita
Koska liha ei ole koskaan ollut näin halpaa

---------------

Sain ajatuksen tehdä runon, joka tiivistäisi jollain tavoin tätä aikaa ja joka tiivistäisi nykyajan yhteen lauseeseen. Pyrin erityisesti säkeistöjen alun alkusoinnuilla ja riimeillä kiihkeään tempoon, jonka viimeisenä säkeen toimiva toteamus lihan halpuudesta töksäyttäen katkaisee. Liha on monin tavoin halvempaa kuin koskaan, oli kyse sitten eläinten lihasta, ihmisen paljaasta ihosta tai sotavoimasta. Kaikki kolme osiota punoutuvat yhteen lihan ja vertauskuvallisen teuraan kautta. Koen usein 2010-luvun olevan jotenkin hyvin pateettinen, kylmä ja huolestuttava vuosikymmen.

Onneksi toki kehitys ei ole yksisuuntaista: eläintenoikeudet, pasifismi ja oman kehon itsemääräämisoikeus ovat nousevia kehityskulkuja.