Laatublogi Erkkipekka.blogspot ja sitä rataa

Hupsistakeikkaa, niin se aika vain hurahtaa ohi silmien ja korvien: tämän blogin aloittamisesta on kulunut nyt suurin piirtein vuosi aikaa! Varsinaisesti IRC-Galleriaan (siellähän tämä kaikki alkoi) on tullut raapusteltua kaikenlaista skeidaa jo viiden vuoden ajan, mutta virallinen blogger-pohjainen blogi on nyt 365 päivän ajan porskuttanut eteenpäin vauhdilla kuin mummo rollaattorilla umpihangessa.

Tässä vaiheessa lukijoita on kertynyt runsaat 26 (+ kaksi bloglovinin kautta, noin 50 Galtsussa), mikä on sangen hyvä suoritus sekalaisia tekstejä sisältävältä blogilta, jossa life&stylea (tai muutakaan fokusta) ei ole. Life&style toisi varmaankin enemmän lukijoita, mutten pidä sitä edelleenkään oikein omana juttunani. Olisiko tosin esimerkiksi yksi omasta elämästä kertova juttu kuukaudessa liikaa? Mene ja tiedä.

Luetuimmat tekstit ovat Facebookissa jonkin verran jaetut ja tykätyt huumoritekstit Jos heteroista puhuttaisiin kuin homoista (n. 3300 katsontakertaa), Vapise Tipaton tammikuu – täältä tulee Seksitön syyskuu! (n. 1100) ja Fruittari, katoava laji (n. 340) sekä alastonmallin työtä käsittelevät tekstit (osa 1, n. 1100, ja osa 2, n. 850). Vakavista teksteistä englanniksi "ajattelemista kritisoiva" Ajattelet suomeksi etkä englanniksi on luetuin noin 300 lukijallaan.

Vähiten ihmisiä näyttäisi kiinnostavan ihQutusbiisit (kas kummaa, mä luulin et kaikki kuuntelee ne???). LuQnurkkauksen nimellä kulkevat kirja-arvostelut taasen kiinnostavat yllättävän monia. Kaiken kaikkiaan blogia on vilkaistu vuoden aikana vajaat 18000 kertaa. Vauhti on pääasiassa kuukausi kuukaudelta kiihtynyt, joskin esimerkiksi vähemmän aktiivisina kuukausina (helmi- ja elokuu) on näkynyt notkahdus tilastoissa.

Alastonmallitekstien ja muiden elämääni sivuavien tekstien lukijamäärä kertonee hieman harmillisenkin tosiasian: Erkki itsessään kiinnostaa ajatuksiaan enemmän.

Ja laatublogihan tässä on ollut tavoitteena. Hakusanat, joilla sepustukseni on joku löytänyt kuluneen vuoden aikana, kertovat tavoitteen onnistumisesta.
- alastonmalli (yms alastonmallin työhön liittyvät haut)
- kleopatra suuseksi (Mistä helvetistä tuo on tullut? Ei siinä, jos Kleopatra olisi elossa ja olisi edes puoliksi yhtä tyrmääväkuin Elizabeth Taylor siinä leffassa, voisin kyllä kokeilla edellä mainittua toimintaa hänen kanssaan)
- kumihanskat käteen
- pormestari pösö
- gay suomalaisia poikia
- tykkään kun minun rintojani puristellaan
- johanna tukiainen / julia tukiainen / erkki tukiainen
- nuoren pillun maku

Tästä on hyvä jatkaa! Kulunut kesä oli monin tavoin hyvin stressaava ja kiireinen. Kahden työn, sairaalasiivouksen ja henkilökohtaisen avustuksen, loukussa oli välillä niin kiire, ettei sairaalan ylityöpäivien jälkeen useinkaan riittänyt energiaa saatikka luovuutta uuden tuottamiseen. Elokuun aikana minulla oli kaiken kaikkiaan viisi vapaapäivää. Syyskuun koittaessa aikaa on taas enemmän ja ideoitakin pursuaa jatkuvasti, joten edessä on paluu normaaliin päivärytmiin.

LUKEKAA SEISKAN BLOGIANI ÄÄLIÖT.

Tuksusta puheen ollen, sivuan häntä keskimäärin joka 12. tekstissäni.

Menin muuten huuto.netissä läpällä laittamaan hintaehdotukseksi kaksi euroa Tuksun Hei Johanna -sinkkuun. Hintaehdotus meni läpi (alkuperäinen hinta seitsemän euroa, gosh!) ja voitin sitten ihan öfficööliä Tuksu-musaa toimitettuna suoraan kotiini. Voinpahan ladata koneelle biisin korkealaatuisen version.

Hyvää syyskuun viidettä. Tänäkään vuonna silloin ei tapahdu mitään!

Blogit ovat ihania

Eräs syy siihen, miksi pidin jaaritteluni pitkään vain teinigalleriassa, oli se, etten halunnut perustaa varsinaista blogia. Ilkeät kielet ovat väittäneet, että tämä johtuisi siitä, että vihaan blogeja, mutta se ei pidä paikkaansa: minusta blogit ovat todella fantsu juttu.

Olen aina pitänyt mielenkiintoisena katsella ihmisten loputtoman pituisia kuvakollaaseja tämänpäiväisistä Homon & äMmän ostoksista ja heidän Ben & Jerry's -jäätelöistään. Olen aina pitäny kieli oppilisesti moitteettoman textin lukemisesta.

Ihmisten elämä on niin kiintoisaa. Käymme töissä, koulussa, mummolassa, omassa huoneessa, kaverin luona, kaupassa, baarissa, ulkoilmassa, vessassa. Syömme perunoita ja makaronia. Laitamme hiuksia ja kuuntelemme musiikkia. Juomme Coca Colaa ja alkoholia. Pelaamme Kimbleä ja Afrikan tähteä. Selailemme tumblria ja katsomme Supernaturalin tuotantokausia.

Ehkä sittenkin teen tästä blogin, johon postailen kuvia säärieni epiloinnista ja kirppariostoksistani.

Jostain syystä, kaikesta internetkirjoitusten kirjosta ja sen mahtavuudesta huolimatta, ainoa vakituisesti seuraamani nettipäiväkirja on Johanna Tukiaisen blogi. Siinä on vain sitä jotakin.
(Kaverini, joka luet tämän: totta kai luen juuri sinun blogiasi myös! Tiedät, että tarkoitan juuri SINUA!)
Tuksulle tapahtuu! Milloin hakataan ohikulkija kadulla, milloin pokataan juoppohullu Lapin perukoilta.

Vetäkää paremmaksi.

Ihan oikea blogi

Eräs tälle vuodelle asettamistani lupauksista oli perustaa viimein aito, oikea blogi. Homma on venynyt aina vain enemmän: aluksi se piti perustaa maaliskuussa kirjoitusten jälkeen, sitten kesällä jonain vapaapäivänä töistä, mutta aina se vain jäi.

Tämän blogin esiasteena siis toimii vuonna 2009 aloittamani, teinigalleriassa pitämäni nettipäiväkirja, jota olen kirjoittanut nimimerkillä ErQ. Alun perin tekstit olivat aika satunnaisesti kirjoitettua skeidaa, joka kertoi sirpaleisesti elämästäni. Myöhemmin mukaan tuli huumori- ja mielipidetekstejä, mutta yksi asia on säilynyt: edelleenkin teinigalleriapäiväkirjani on aika sekalaista shittiä. Ja oikeastaan, samalla sillisalaattimaisella linjalla jatkan jatkossakin. Teinigalleriajaarittelujeni ei koskaan ollut tarkoitus olla mikään erityinen laatublogi, enkä sellaiseen pyri tälläkään. Kunhan vain kirjoittelen. Jossain määrin katson, että tekstien sirpalemaisuus on saattanut jopa olla etuni "jokaiselle jotakin" -periaatteellaan.

Blogin nimi jatkaa siis wanhalla nimellään ErQ, mutta koska erq-niminen blogspot-osoite oli varattu (samoin myös erkkiperkele – uskokaa tai älkää, osoite on varattu jollekin ranskalaiselle tyypille, WTF), piti keksiä jotain muuta. Pari kertaa yritin lähestyä Googlea vapauttamaan "erq" minun käyttööni, muttei vastausta kuulunut. Ehkä Googlella on muutakin tekemistä kuin vastata teinipojanklopin valituksiin. Osoite "erkkipekka.blogspot.com" viittaa wanhaan nimimerkkiini, jota en ole käyttänyt enää vuosiin.

Toiveenani on saada tällä, ihan oikealla blogilla mahdollisuus saavuttaa enemmän lukijoita (d44, ketäpä nyt ei kiinnostaisi mun ihQut jutut?) ja hei, eihän tuo IRC-Galleria ole enää kauhean katu-uskottava paikka. Ei ole ollut itse asiassa kolmeen tai kahteen vuoteen. Hups.

Lisäksi tämä blogi mahdollistaa pidempien kirjoitusten julkaisemisen: Galtsun rajoituksena on tainnut olla 10 000 merkkiä, joten esimerkiksi novellien tykittäminen sinne on ollut mahdotonta. Novellien osalta minulla olisi jonkin verran materiaalia tännekin julkaistavaksi. Lisäksi minun on myönnettävä, että viime kuukausien aikana olen jättänyt monta kiinnostavaa aihetta käsittelemättä teinigalleriassa siinä toivossa, että minulla olisi joskus ihan oikea blogi, jossa niitä käsitellä.

Seuraavia asioita jaarittelujeni joukossa tullaan ainakin näkemään
- Huumoritekstit yms provosointi- ja ärsytystekstit
- Lyriikka (kutsun kirjoittamiani runoja / laulunsanoituksia ylimalkaisesti lyriikoiksi, sillä en katso niitä oikein täysin runoiksi enkä kyllä laulunsanoituksiksikaan)
- Novellit
- Mielipidekirjoitukset
- Kuukauden ihQutusbiisi (kaikkihan niitä rakastaa ja kuuntelee?)
- LuQnurkkaus
- Jotain muka-taiteellista stuffia
- Random pohdiskeluja
- Kasvikuvat
- Johanna Tukiainen (aina se nainen vaan eksyy jotenkin kirjoituksiini<3)

Pyrin siihen, ettei tämä ole ns. life&style -blogi. Siihen on kolme syytä.
A. Ne ovat aika tylsiä.
B. Minä olen ihmisenä aika tylsä.
C. Kaksi aika tylsää asiaa yhdistettynä eivät kumoa toisiaan.

Ehkä joskus jotain jaarittelen omastakin elämästä, mutta en halua keskittyä teksteissäni itseeni tai olevinaan persoonalliseen tyyliini, vaan ajatuksiini: katkeransuloiseen sarkasmiini, itseironiaani, syvällisiin ja kevyempiin pohdiskeluihin.

Katsotaan mitä tästä tulee.

-------

Wanhat jaarittelut löytää osoitteesta http://irc-galleria.net/user/ErQ/blogs .

Viides päivä syyskuuta ei koskaan tapahdu mitään

En ole koskaan ollut hyvä tuottamaan ensimmäisiä sanoja. Esittelytekstin kirjoittaminen itsestään tai nettipäiväkirjan aloittaminen, aivan sama, tapaan sönköttää alkuun jotain paskaa.

Viides päivä syyskuuta ei tapahdu oikeasti mitään! Se ei ole millään lailla legendaarinen päivämäärä, kuten 6.9. (hehe kuusysi), 11. syyskuuta., 6. joulukuuta, 4. heinäkuuta, 1. tammikuuta, 29. helmikuuta, 16.6., 31. joulukuuta, 1. toukokuuta, 1. huhtikuuta, 24-26. joulukuuta...

Karita Mattila ja Esko Roine ovat tosin syntyneet tänään.

Nyt 5.9. kuitenkin tapahtuu jotain! On aika aloittaa viimein tämän paskablogin kirjoittaminen!

Nyt viides syyskuuta on päivä, jona maailma muuttui.

Joskin epäilen, että Karita Mattilan syntymällä on sittenkin voinut olla tätä tapahtumaa suurempi merkitys.