Olaf Scholz: ”Putinin nyrkki perseessä tuntui hyvältä” + muita uutisia Ukrainasta, osa 3

Ukraina-uutisointia koskevat satiirit laajenivat lopulta trilogiaksi. Oheiset ja todennäköisesti viimeiset kolme Ukraina-uutista ovat edeltäjiään alatyylisempiä ja jäivät ensimmäisiä uutisia kirjoittaessa luonnoksina pois.

Olaf Scholz: ”EU:n on pidettävä yhtä myös poliittisesti hankalina hetkinä” – huoli Saksan kaasusta kasvaa

Saksan liittokansleri Olaf Scholz avaa Bild-lehden haastattelussa ajatuksiaan Euroopan unionin tulevaisuudesta. Scholz on pyrkinyt pitämään yllä keskusteluyhteyttä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin myös Ukrainan sodan alettua. Edessä on haasteita, mutta EU:n on pidettävä yhtä haasteellisinakin hetkinä.

– EU on pitänyt yhtä silloinkin, kun on tehty sopimuksia, jotka suosivat erään keskieurooppalaisen maan vientiä muiden kustannuksella. EU on pitänyt yhtä jopa kriisihetkinä, kun erään keskieurooppalaisen maan riskipankkeja pelastettiin, ja näiden pelastuspakettien myötä lukuisien maiden kansalaisten sosiaaliturvaa ja terveyspalveluja piti leikata. Myös nyt meidän on pidettävä yhtä. 

Scholz on kuitenkin huolissaan joidenkin EU-maiden vaatimuksista, joissa halutaan luopua venäläisestä kaasusta. Esimerkiksi Baltian maista on kuulunut kannanottoja, joiden mukaan siitä pitäisi luopua välittömästi.

– Ei kuulosta järkevältä. Ymmärtävätkö Baltian maiden tontut, millaista jälkeä kaasun täyskielto tekisi esimerkiksi Saksan talouteen? EU on kollektiivinen projekti: me olemme samassa veneessä, eivätkä yhden jäsenmaan vaatimukset saa vaikuttaa negatiivisesti toisen tavoitteisiin, Scholz jyrähtää. –  Kunhan Saksalle ei tule haittoja, kaikki keinot ovat kyllä käytössä.

Viime viikkoina suomalaiset ovat huolestuneet, joutuuko Suomi Uniperin sotkujen maksajaksi. Scholzin mukaan tämä voi olla välttämätöntä, sillä saksalaiset haluavat edelleen maksaa kaasusta mahdollisimman vähän. Liittokansleri onkin ollut hyvin huolissaan siitä, kuinka Venäjä on leikannut kaasutoimituksiaan Saksaan.

– Kyllä Venäjä saa tappaa ja pommittaa, mutta miksi leikata kaasua saksalaisilta? Mitä pahaa saksalaiset ovat ikinä tehneet kaasulla?

Scholz onkin pyrkinyt pitämään keskusteluyhteyttä Putiniin, ja johtajat tapasivat toisensa tuoreeltaan Moskovan huippukokouksessa, jossa molemmat vakuuttelivat toimivaa keskustelua.

– Venäjä valvoo omia intressejään, Putin totesi tapaamisen yhteydessä.

– Vladin nyrkki tuntui ihan ookoolta perseessä, housunsa kokouksen ja lehdistötilaisuuden välillä vaihtanut Scholz kertoi. – Ja eräs keskieurooppalainen maa jatkaa yhä kaasun ostamista halvalla!

 

Baltian maat, Georgia ja Moldova pyytävät kesäolympialaisten lykkäämistä: ”2024 on liian numeroseksikäs vuosi”

Viro, Latvia, Liettua, Georgia ja Moldova pyytävät Kansainvälistä olympiakomiteaa siirtämään elokuussa 2024 järjestettäviä Pariisin kesäolympialaisia. Maat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että vuosiluku 2024 voisi innostaa Venäjän hyökkäämään johonkin uuteen maahan.

– Putin rakastaa päivämääriä, ja esimerkiksi 24.8.2024 voisi olla aivan liian numeroseksikäs hänelle, pohtii Viron pääministeri Kaja Kallas Postimees-lehden haastattelussa. – Maailmanrauha ei kestä uusia olympialaisia. Niitä on järjestettävä harvemmin, jotta Venäjä ei hyökkäilisi jatkuvasti naapurimaihinsa.

Venäjä hyökkäsi Georgian 8.8.2008 kesäolympialaisten kynnyksellä ja miehitti Krimin vuoden 2014 talviolympialaisten jälkeen. Vuonna 2022 Venäjän käynnisti hyökkäyssodan Ukrainassa Pekingin talviolympialaisten jälkeen.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiistää, että mitään uusia hyökkäyssotia olisi tulossa. Tai siis yhtään hyökkäyssotaa ei ole edes ollut koskaan meneillään.

– Kyllä Venäjän kansa katsoo jo tulevaisuuteen, kohti eurooppalaisia juuriamme. 6.12.2026 tai 2027 saattaa vaikka tapahtua jonkin alueen palauttaminen osaksi rakasta Äiti-Venäjän yhteisöä, Peskov pohtii.

– Ehkä vika onkin länsimaisessa aikakäsityksessä? Erikoisoperaatioidemme välillä on ollut vuosien mittaisia taukoja. Ei tämä jatkuvaa ole, ennemminkin kyse on strategisista tietyin aikamäärein tehtävistä interventioista.

Vladimir Putinin terveydentila syöksykierteessä – tuhannen diagnoosin raja ylittyi

Spekulaatiot Venäjän presidentti Vladimir Putinin terveydestä ovat kiihtyneet. Länsimaalaisten medioiden haastattelemien asiantuntijoiden ja internetin anonyymien keskustelupalstojen eksperttien mukaan Putinin terveys on romahtanut.

Kuolema voi olla edessä jo muutamien kuukausien kuluessa, sillä Putinille on diagnosoitu kaksisataa erilaista syöpää, diabetes, astma, long covid, kilpirauhasen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, ALS, AIDS, Alzheimerin tauti, Parkinsonin oireyhtymä, dementia, keskivaikea masennus, someaddiktio, Thermacell-aivovamma, skitsofrenia, parikymmentä suolistotautia, kivuliaat PMS-oireet sekä pitkälle edennyt kohdunkaulansyöpä.

Kuluneella viikolla Putin sai tuhannennen diagnoosinsa, kun hänellä todettiin keliakia Seiska-lehden lääkäripalstalla. Kelan lääkäreiden mukaan hän tosin voi tuhannen diagnoosin jälkeen olla täysin työkuntoinen. Haastattelemamme nimettömän asiantuntijan mukaan Putinin ulkonäössä on tapahtunut selkeä muutos.

– Pandemia-aikana keräämäni lääkäritietouden perusteella voin sanoa, että mies tekee kuolemaa. On täysin luonnotonta, että 70-vuotias mies kerää hiljalleen painoa ja turpoaa sitten keskivartalon ja kasvojen alueilta.

Politiikantutkija Anssi Savioja Helsingin yliopistosta muistuttaa, että kärkipoliitikkojen terveydentilat ovat kautta aikain olleet suosittua spekuloitavaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Joe Bidenin, Donald Trumpin ja Hillary Clintonin terveydentilat ovat olleet huhujen alla, Euroopassa esimerkiksi Angela Merkelin ja Elisabeth II:n. Saviojan mukaan huolien taustalla voi olla perusteltuja syitä.

– Jostain syystä alle 60-vuotiaan äänestäminen johtajaksi on mahdotonta, joten ilmiö tuskin on katoamassa tulevaisuudessakaan. Ja kun näitä dementoituneita vanhuksia kerran valitaan johtajiksi, niin no, eivät lääkäritkään ihmeisiin kykene. Telomeerit lyhenee, you know.

Kremlissä tiedot Putinin terveydentilasta on kiistetty toistuvasti. Ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova kiisti vastikään huhut Putinin mieskunnon pettämisestä. Kreml julkaisikin kaksituntisen pehmopornoelokuvan, jossa Putin makaa lukuisten naisten kanssa.

– Presidentti Putin ei tarvitse stunttinäyttelijöitä tällaisiinkaan monen tunnin suorituksiin, sillä hän urheilee, elää terveellisesti eikä juopottele, toisin kuin länsimaiden dekadenttiset johtajat.

------------------------------------------------------------

Kuusmäen kunnankirjasto poistaa Dostojevskin hyllyiltään. Osa 1

Joiko Sanna Marin venäläistä vodkaa EU-kokouksessa? Osa 2

Kuvat: Pixabay, muokattuja.

Arvostelussa koronan toinen tuotantokausi

Koronan toinen tuotantokausi parani loppuaan kohti, mutta kolmannen tuotantokauden alkaessa sarja on Simpsonien tiellä

Korona: Season 2

3,5/5

Netflix, Viaplay, HBO, televisio, Tokentube

Kun koronan toinen tuotantokausi alkoi pyöriä alkuvuodesta 2021, minä ja monet muut sarjaan jo ensimmäisellä tuotantokaudella kiinnittyneet odotimme posket hehkuen uusia jaksoja. Ensimmäinen kausi 2020 päätettiin mielenkiintoisiin cliffhangereihin, joissa voi nähdä katsojaa koukuttavaa laskelmointia mutta myös aidon kutkuttavaa eeppisyyttä. Rokotukset olivat alkamassa, ja juuri ennen vuodenvaihdetta ensimmäiset hoitoalan työntekijät saivat omat pistoksensa.

Toinen tuotantokausi osoittautui kuitenkin kevätjaksojen osalta valtavaksi pettymykseksi. Ensimmäisen tuotantokauden päättänyt deus ex machina -ratkaisu rokotteista typistyi, kun niiden tuotannossa oli aluksi toimitusvaikeuksia. Astra Zenecan lyhyt cameo lyhytaikaisesti käytettynä kansanrokotteena tuntui turhalta täytteeltä. Kevään 2021 lockdown oli ensimmäisen kauden tapahtumia jäljittelevää tarpeetonta toistoa, joka ei yltänyt draaman kaarellaan edellisen tasolle.

Siinä missä ensimmäisellä kaudella Uusimaa eristettiin Puolustusvoimien avulla kuin dystopiaelokuvassa ja bisneksiä läimittiin kiinni, toinen kausi tarjosi vähemmän kiinnostavia käänteitä. Jopa koulusulut jäivät paikallisiksi, kömpelösti käsikirjoitetuiksi hybrideiksi. Katsojia aiemmin viihdyttäneen Sarmasteen ja Tiina Jylhän maskijupakan kaltaiset koomiset pläjäykset loistivat poissaolollaan. Edes nalleja ei enää kiinnitetty ikkunoihin. Käsikirjoittajat vaikuttivat laiskistuneen.

Paukkuja ladattiin selvästi syksyyn. Toinen kausi olisikin lässähtänyt pannukakuksi, ellei syksy olisi tarjonnut joukon kiinnostavia käänteitä. Rokotteiden suojaava vaikutus alkaa olla laskemaan päin, ja tehosteannokset näyttävät tarpeellisilta. Sanna Marinin henkilöhahmoon tehty jännittävä – joskin hieman epäuskottava – muutos kuivahkosta asianaisesta julkkisten kanssa bilettäväksi pääministeriksi on tarjonnut lukuisia farsseja. Sen sijaan rokotekattavuuden hidas nousu vaikuttaa laskelmoidulta keinolta venyttää jännitystä ja pitkittää sarjaa kolmannelle tuotantokaudelle.

Kolmannen kauden keskeinen aihe tulee selkeästi olemaan kakkoskauden lopussa ilmaantunut omikron-muunnos. Aika näyttää, riittääkö tämä kannattelemaan sarjaa kokonaiseksi seuraavaksi vuodeksi. Omikronia on syystäkin kritisoitu kömpelöksi tekohengitykseksi.

Koronan henkilögalleria on edelleen hulvaton, joskin henkilöhahmoista monet ovat kokeneet flanderisaation, yhden piirteen tietoisen koomisen korostamisen. Termi tulee Simpsonien Ned Flandersista, josta kirjoitettiin sarjan jatkuessa esimerkillisen naapurin sijaan kiihkokristitty. Sanna Marinin karikatyyriä on revitelty jopa niin paljon, että virkapuhelimet ovat unohtuneet juhlimiselta kotiin. Krista Kiurun sanavalinnat ovat entistä räikeämpiä. Ano Turtiaisesta on tehty tyypillisen Perussuomalaisen juntin sijaan salaliittoteorioihin uskova rokotevastainen hörhö. Vaikka hahmojen muutokset ovat huvittavia, on flanderisaatio perinteisesti toiminut synonyymina heikentyvälle käsikirjoituksen tasolle.

Koronan toinen kausi osoittautuu siis kokonaisuudessaan mukiinmeneväksi ja viihdyttäväksi. Tällä hetkellä huhutaan, että myös neljäs kausi voi olla tulossa. Sarjan pitkittyessä jo tässä vaiheessa toisteisten juonenkäänteiden varaan on kuitenkin vaarana, että korona on ikisarjaksi venyneen Simpsonien tiellä. Jo nyt sarja on alkanut toistaa itseään, ja muuttuessaan puuduttavaksi jauhannaksi korona ei viihdytä enää ketään. Toivottavasti tuotanto ymmärtää lopettaa sarjan aloissa eikä päädy amerikkalaisen sitcom-animaation tapaan pyörimään loputtomiin vain valjuna varjona entisestään.

--------------------------

Kirjoitettu alkujaan joulukuussa 2021.

Joiko Sanna Marin venäläistä vodkaa EU-kokouksessa? + muita uutisia Ukrainasta

Joiko Bile-Sanna venäläistä vodkaa EU-kokouksessa? – Vähemmän tärkeänä uutisena heikentyvä elintaso pelottaa: ”Ei hätää, ei koske rikkaita”

Sanna Marinille tuntuu vodka maistuvan. Sehän on tämän artikkelin pääpointti, unohtakaa kaikki huomiot esimerkiksi elintason laskusta tai oikeasta politiikasta. VITTU USKOKAA JO. TERVEISIN MEDIAJUMALA

Ukrainan sodan pitkittyessä monet suomalaiset pelkäävät elintasonsa laskua. Suomalaiset eivät ole yksin, sillä myös muualla länsimaissa on herätty kasvaviin bensiinin, lämmityksen ja ruoan kustannuksiin. Suomen elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo, että kaikkien suomalaisten on hyvä varautua pysyviin kustannusmuutoksiin.

– Pakotteet tuntuvat varmasti kaikkien kukkarossa. Teemme kuitenkin kaikkemme, ettei tilanne menisi liian pahaksi kansainvälisille sijoittajille ja yhteiskunnan rikkaimmille. Eli ei hätää eliitti, voitte jatkaa yksityisautoilua katumaastureilla ja lentelyä etelään lähes normaalisti, Lintilä toppuuttelee pelkoja.

Pääministeri ”Bile-Sanna” Marin joutui samaan aikaan kohun keskelle. Suomen nykyään poliittisesti merkittävimmän lehden eli Seitsemän päivää -aviisin mukaan pääministerin nähtiin kantavan lasillista läpinäkyvää nestettä EU-huippukokouksessa. On mahdollista, että pääministeri on litkinyt vettä, mutta huippukokouksessa on usein myös alkoholitarjoilua.

Sanna ”Fag Hag” Marin tunnetaan iltapäivälehdistössä runsaasta alkoholin käytöstään. Yleensä nuoret aikuiset tapaavat viettää viikonloppunsa selvin päin kotonaan, mutta Marin on alkoholin suurkuluttajana poikkeus.

Pääministeri Sanna ”Bailu” Marin, joitteko venäläistä vodkaa EU-huippusuperkokouksessa?

– Olen juonut erinäisiä vodkia, en nyt muista mitä. En nyt lähtisi keskustelemaan tästä, vaan haluaisin avata EU-huippusuperhyperkokouksen tuloksia tässä tiedotustilaisuudessa, KesäOnKreisii-Sanna kommentoi meidän mediajumalien itse keksimäämme skandaalia.

Sanna ”No no, no no no no, no no there’s no limit” Marinin haluttomuus keskustella vodkanjuonnistaan kertoo karua kieltä. Ilmeisesti Russian Standard taisi todellakin maistua?

Vodkassa Marinoitu ei kommentoi.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova näkee lännen russofobian läpi: ”Mitään ei enää saa sanoa tai tehdä”

Maria Zaharovan mukaan länsimaat ovat russofobisia paheksuessaan Venäjän tapaa vallata naapurimaitaan. Olisiko aika sittenkin ymmärtää Venäjää, tanssia ripaskaa ja pitää hauskaa?

Kipakoista kommenteistaan tunnettu Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova aukaisee Sputnik-televisiokanavalla sanaisen arkkunsa Venäjään kohdistuvista pakotteista ja länsimaiden tekopyhyydestä. Zaharovan mukaan Venäjään kohdistuva suhtautuminen on täysin perusteetonta ja russofobiaan perustuvaa.

– Nykyaikana ollaan niin herkkiä joka asiassa. Mitään ei enää saisi sanoa tai tehdä. Cancel-kulttuuri jyllää, woke-teinit ovat asettaneet kyseenalaiseksi jopa Stalinin aseman maamme mainiona ja kunniallisena isänä.

Länsimaiden avoimen vihamielinen suhtautuminen Venäjää kohtaan ajaakin Zaharovan mukaan Venäjää koko ajan tukalampaan tilanteeseen. Venäjä on puun ja kuoren välissä.

– Aina meitä syytetään jostain. Jos vaikutamme toisen maan vaaleihin, ei käy. Jos myrkytämme oppositiopoliitikkoja tai toimittajia ulkomailla, ei käy. Aina kun valtaamme jonkin maan, meille suututaan. Tämä on epäreilua. Venäjä ei voi ilmeisesti tehdä mitään oikein.

Zaharova kannustaa länsimaita todelliseen ystävyyteen. Vastaavia kiistoja ei tulisi, jos länsimaat osaisivat valita useammin autoritaarisia ja Putin-mielisiä johtajia. Tällöin Venäjän ei tarvitsisi sotkeutua vaaleihinkaan.

– Mitä muutakaan me voisimme muka tehdä? Sitoutua demokraattisiin arvoihin ja noudattaa kansainvälisiä sopimuksia? Olla ennustettava naapuri? Naapurimaan valtaamisen sijasta tarjota taloudellista yhteistyötä? Nuo eivät ole oikeita vaihtoehtoja, ja niiden esittäjä ei ymmärrä vaihtoehtoista totuuttamme, Zaharova sanoo.

Putin tarkastelee asennettaan Pride-kulkueeseen: ”Homoseksuaalit tarvitsevat Venäjän suojelusta”

Vladimir Putin on huolissaan ennen Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden homoseksuaaleista.

Pride-kuukausi, jota joskus myös kesäkuuksi sanottiin, on juuri päättynyt. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovin  mukaan Vladimir Putin on pohtinut uudestaan asennettaan Pride-kulkueeseen ja ylipäätään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Niin sanottu homopropagandalaki tuli voimaan Venäjällä vuonna 2012. Laki kieltää muista kuin heteroseksuaalisesta suuntautumisesta kertomisen ja ”markkinoinnin” lapsille.

Putinin tiedetään suhtautuvan nuivasti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, muttei suhtautuminen ehkä olekaan niin jyrkkää kuin on ajateltu. Kremlin tiedottaja Peskovin mukaan Venäjä on kaikkien LGBT-ihmisten ystävä.

– Ei Venäjällä ole mitään homoja vastaan eikä täällä vainota homoja, sanoi länsimainen indoktrinaatio mitä tahansa. Jos me sanomme niin, sen on oltava totta. Venäjä on LGBT-myönteinen kansa, kaikkien LGBTAIXDLOLWTF-kansojen ystävä ja isoveli.

Putinin kerrotaan allekirjoittaneen perjantaina Seksuaalisen federaatiotason ystävyys, avunanto ja allianssi -lain, joka mahdollistaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suojelun myös ulkomailla.

– Tiedossamme on, että esimerkiksi Moldovassa ja Algeriassa vähemmistöjen asema on todella, todella huono. Pohdimme, voimmeko auttaa homoseksuaalisia ystäviämme näissä maissa jonkinlaisen sotilaallisen erikoisoperaation avulla, ja liittää vähemmistöt sen jälkeen turvaamme, Peskov kertoo.

------------------------------------------------------------------------------------------

Uutisia Ukrainasta

Kuusmäen kunnankirjasto ottaa kovat toimet käyttöön: Tolstoin ja Dostojevskin tuotanto poistetaan hyllyiltä

Kuusmäen kunta on liittynyt Venäjän vastaisen pakoterintamaan. Kunta ottaa käyttöön poikkeuksellisen ärhäköitä pakotteita, sillä venäläisen kirjallisuuden klassikoita poistetaan kunnankirjaston hyllyiltä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertsa Läskisen mukaan kunta ilmaisee siten omalla toiminnallaan, ettei Venäjän toiminta Ukrainassa ole hyväksyttävissä.

– Emme missään nimessä hyväksy Venäjän toimia. Tällaiset pakotteet ovat kuitenkin keino vaikuttaa, ja varmasti laskevat lainauskorvaukset laittavat Tolstoin ja Dostojevskin polvilleen, Läskinen pohtii.

Hyllyiltä on jo poistettu venäläisen kirjallisuuden klassikoita, kuten Rikos ja rangaistus, Sota ja rauha sekä Saatana saapuu Moskovaan.

– Ylipäätään monissa venäläisissä klassikoissa näkyy nykyhallinnolle tyypillinen aggressiiviisuus. Dostojevski ihailee rikollisuutta ja Ukrainan rankaisemista, Tolstoi taas ylistää sotaa. Bulgakov ihannoi teoksessaan avoimesti Moskovan eliittiä ja hehkuttaa järjestelmää sen saatanallisuudesta huolimatta. Vaikka en ole näitä teoksia lukenutkaan, viesti on aika selvä.

Vuonna 2020 kyseisten kirjailijoiden kirjoja lainattiin peräti kahdeksan kertaa. Mikäli sotatilanne Ukrainassa pahenee, Läskinen kertoo Kuusmäen lisäävän pakotelistalle myös Nikolai Gogolin.

Syrjäytetäänkö Putin? Paavo Väyrynen: olen käytettävissä

Huhut Vladimir Putinin sisäpiirin hajoamisesta kiihtyvät. Viime viikkoina on esitetty yhä enemmän arvioita, joiden mukaan Putinin sisäpiirissä yhä useammat ovat alkaneet suhtautua kielteisesti Ukrainan sotaan ja pakotteisiin. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Putinin aikakauden lopun lähtölaskenta on jo alkanut. Jopa palatsivallankumous Moskovassa olisi mahdollinen: Putin syrjäytettäisiin presidentin valtaistuimeltaan.

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ilmoittautunut presidenttikilpaan.

– Kyllä minä sanoisin, että minulla on monipuolista asiaosaamista Venäjään liittyen. Voin sanoa olevani jopa suorastaan poikkeuksellisen hyvä valinta seuraavaksi Venäjän tsaariksi, tai siis presidentiksi, mikäli paikka vapautuu. Olen siis käytettävissä, mikäli kiinnostusta Venäjän puolella vain on, Väyrynen kertoo medialle.

Väyrynen katsoo, että hänen vuosikymmenien mittainen kokemuksensa tarjoaa ainutlaatuisen pohjan johtaa myös Venäjän federaation ykkösvirkaa. Vuosien saatossa Väyrynen on noussut ylös suosta kuin suosta ja palannut lukuisten kohujen jälkeen kotimaansa ykköspolitiikkaan.

– Vuoteni ministerinä ja häikäilemättömän narsistinen persoonallisuuteni sopivat loistavasti jatkamaan Putinin tärkeää työtä länsimaisen demokratian rapauttamisen parissa. Suomessa minunkaltaiselleni kansankiihottajalle ei enää ole riittävästi kysyntää, mutta saadessani haltuuni kaikki Venäjän valtiolliset televisiokanavat uskon pääseväni uskomattomiin tuloksiin.

Väyrynen tuntee myös poikkeuksellisen hyvin venäläistä kulttuuria, sillä hänen kerrotaan lukeneen Dostojevskin tuotannon yhdessä viikonlopussa. Tarina ei kuitenkaan kerro, kuinka tarkasti koko kansan Paavoski keskittyi selailemaansa.

Ukrainan sodasta puhuminen voi järkyttää vanhempia – näin kerrot lapselle sodasta

Jo reilun kolmen kuukauden ajan jatkunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy netissä, hehkuu iltapäivälehtien otsikoissa ja kuuluu päivänpuheessa. Myös lapset saattavat kohdata arjessaan pelottavaa ja jopa väkivaltaista sisältöä. Kuinka vanhemman kannattaisi keskustella Ukrainan sodasta lasten kanssa? Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnanjohtaja Kukka Hattusen mukaan keskustelu pitää käydä, mutta lopputulos voi järkyttää vanhempia – siis vanhempia, ei lapsia.

– Meille on tullut aika huolestuneita soittoja vanhemmilta, jotka ovat ihmetelleet, kuinka oma lapsi ei ole kuullut sanaakaan Ukrainan sodasta, Hattunen kertoo. – Monille vanhemmille oman lapsen eläminen uutispimennossa tulee järkytyksenä.

Hattunen korostaa, ettei kyse ole merkki huonosta vanhemmuudesta.

– Tätä tapahtuu niin vähävaraisissa kuin hyväosaisissakin perheissä. Moniin koteihin tulee edelleen sanomalehti, mutta lapset ja nuoret eivät vilkaise sitä tai eivät tiedä, mitä kyseisellä paperinpalalla pitäisi tehdä. Ei ketään teiniä mitkään vitun uutiset kiinnosta, mutta viimeisimmät TikTok-tanssit ovat kyllä varmasti tuttuja.

Miten keskustella oman lapsen kanssa sodasta tai uutisista?

– Keskustelun voi aloittaa kertomalla, että on olemassa sa-no-ma-leh-ti-ä tai nettiä voi käyttää Snapchatin lisäksi myös uutisten lukemiseen. Voi näyttää, että on esimerkiksi tällaisia paikkoja kuin Yle Uutiset tai Hs.fi. Nuoret oppivat kyllä nopeasti, mutta monet tuskin palaavat kyseisille sivuille yksin vapaaehtoisesti.

– Sodasta keskustellessa tunnelmaa voi keventää esimerkiksi meemeillä, joissa hehkutetaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin isomunaisuutta. Myös jonkinlainen TikTok-tanssi rynnäkkökiväärin kanssa voi auttaa ymmärtämään, mitä maailmalla tapahtuu.

Hattunen kannustaa vanhempia olemaan hätäilemättä, ainakaan liikaa. Vaikka sota on ahdistava asia, nuorilla on selviytymiskeinonsa.

– Kunhan YouTube-videot toimivat, eivät nuoret todennäköisesti välitä paskaakaan.

Koronauutisia, joita valtavirtamediat eivät sinulle kerro

Olen saanut haltuuni joukon uutisia, jotka eivät ole ainakaan vielä päätyneet valtavirtamedioihin. Lue totuus koronasta!

Uusi rokotusstrategia hämmentää.

Sanna Marinin uusi koronarokotestrategia: Rokotteiden hyödyistä vaietaan tyystin!

Sanna Marinin hallitus on hiljattain aloittanut uudenlaisen koronarokotusstrategian. Sen sijaan että rokottamattomia kannustettaisiin hankkimaan itselleen koronarokote, rokotteiden hyödyistä on päätetty vaieta kokonaan.

– Ymmärsimme, että tämä on parempi strategia. Annamme rokottamattomien itse hankkia tietoa netistä kuten he ovat tehneet tähänkin asti, pääministeri Sanna Marin kertoo.

THL:n nettisivut sanovat, että koronavirus on vain tavallinen influenssatauti eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Jokainen voi elää tässä vaiheessa normaalia elämää.

Kampanja on osoittautunut poikkeuksellisen tehokkaaksi. Sen lisäksi, että sosiaali- ja terveysministeriö kuin myös THL ovat säästäneet merkittävästi rokotteiden mainostamiskuluissa, ovat myös rokotekriittiset ja salaliittoteoreetikot eksyyntyneet poikkeuksellisen aktiivisesti piikille.

Pian THL:n nettisivujen päivittämisen jälkeen erilaiset salaliittoteoriat alkoivat levitä netissä rokotekriitikkojen palstoilla. Esimerkiksi nimimerkki BUTTFUCKER 3000 avautuu foorumilla havaitsemistaan löydöistä:

– ilmeisesti marinoidun.. hallitus ei kerro kaikkea!! thl korruptoituneilla sivuilla (eikö olekkin hassua että kuinka me tieteeseen kriittisesti suhtautuvat emme luota viran omais infoon ikinä paitsi silloin kun jokin random fakta sieltä sopii näkemyksiimme ja sitten voimme käyttää sitä miten haluamme alkuperäisestä kontekstista riippumatta) niin thl sivut kerrotaan,, yhdessä kohtaa että.,, rokote auttaa tauteihin?.? että,, mitä tämä on?? kysyn vain Marinoidun ja ohimenihutisalon hallitus??!!1 että yritetäänkö tässä meidät kriittiset lobotomisoida tai tappaa tms::????? kun vain sivu mennen mainitaan hyödyistä eikä mainosteta mediassa..

BUTTFUCKER 3000:n kommentti herätti rokotekriiitikkojen keskuudessa huomion siitä, kuinka hallitus vaikenee täysin rokotteiden hyödyistä. Vain satunnaisista tiedoista pystyy päättelemään, että rokotteet suojaavatkin ihmiselämää.

– Hallitus ei ymmärrä, että taitava tietoa etsivä kansalainen ei alistu pakkovallalle. Alistumaton, fiksu kansalainen ottaa koronarokotteen, koska luontainen immuunisysteemimme pitää meistä huolen vain harvoin luonnollisuustilanteissa, luonnollisesti, sanoo totuutta Tokentubesta etsinyt Ano Turtiainen.

THL ja Kuopion yliopistollinen sairaala tempaisevat: Rokottamattomien yö iskeytyy nyt Kuopion Petoselle!

THL jatkaa yhteistyötä kaupunkien yliopistosairaaloiden kanssa. Tällä kertaa THL yhdistää voimansa Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa ja suuntaa rokotekampanjan Kuopion Petoselle. Aiemmin menestyksekkäästi Vantaan Korsossa ja Pohjois-Pohjanmaan pienkylillä järjestetty Rokottamattomien yö saa nyt kalakukkokaupunkiin.

Rokottamattomien yö on saanut inspiraation lääketieteen ja karnevaalin yhdistämisestä. Vaikka lähtökohtaisesti kumpaakaan ei voisi kuvitella savolaiseen valkoroskalähiöön, tapahtuman järjestäjät uskovat kykenevänsä tarjoamaan siihen osallistuville aitoa juhlatunnelmaa.

Rokottamattomien yö kannustaakin juuri rokottamattomia tulemaan mukaan. Paikan päällä jaetaan rokotteita.

– Lähdimme pohtimaan, mikä voisi olla hyvä keino tavoittaa rokottamattomia kansalaisia. Sitten tajusimme, että hetkonen, useimmat heistä ovat hallitukseen ja viranomaisiin penseästi suhtautuvia ukkoja, jotka notkuvat lähiöiden baareissa – joten hei, viedään rokotteet rokottamattomien luo! THL:n Mika Salminen kertoo.

Syntyi Rokottamattomien yö. THL:n ja paikallisten sairaaloiden työntekijät rantautuvat Rokottamattomien yössä lähiöiden pubien läheisyyteen pari tuntia ennen pilkkua. Toistaiseksi tulokset ovat olleet lupaavia, sillä alkoholi vaikuttaisi laskevan rokotteen ottamisen kynnystä.

– Terveydenhuollon kuuluu olla siellä, missä ihmisetkin ovat. Jos naapurin Erno on jo vetänyt pään täyteen piriä ja keskiolutta, eiköhän verenkiertoon voi ottaa vähäsen lähetti-RNA:takin. Rokotteet ovat tutkitusti turvallisia.

Tapahtuma kuulostaa innovatiiviselta, mutta toimittajan näkökulmasta herää myös huoli. Onko rokote turvallista ottaa alkoholin vaikutuksen alaisena?

– Eräs suomalaisten suosituimmista Google-hauista viime kuukausina on ollut ”koronarokote ja alkoholi”. Rokotteen jälkeen suositellaan lepäämään, mutta alkoholin ottamiselle ei ole varsinaista estettäkään. Lisäksi näin myöhään illasta pubiruusumme ovat muutenkin suuntaamassa nukkumaan kotiin, tai ainakin ne jotka eivät sammu matkalla ojaan tai joilla on koti. Mikäs sen parempaa.

Pub Karhun Pesässä iltaa viettänyt Raimo saapuu ottamaan rokotteen. Hoitajan kaivaessa rokotepiikkiä Raimo tarjoutuu jopa itse laittamaan rokotteen suoneen, mutta hämmentyykin kuullessaan, että tavara laitetaan olkapäälihakseen. Pistos on ohi sekunneissa eikä kuulemma satu ollenkaan – mahdollisesti pohjalla olevan Rainbow Lager -lavan takia. Ensimmäisen vartin aikana oireitakaan ei ilmaannu.

– Tais olla turhan mietoa kamaa, Raimo pohtii jatkaen horjuvaa matkaansa Petosen pimeille kaduille.

Maailmasta on tullut jälleen hieman turvallisempi. Toivottavasti Raimo löytää rokottamislapun aamulla takkinsa taskusta ja osaa etsiytyä toiselle rokotusajalle.

Valtion tiedonjulkistuspalkinto Musta Barbaarille, sananvapauspalkinto Slim Millille

Entisenä räppärinä ja sittemmin vegaanibodarivakuttajana Instagramissa kunnostautunut Musta Barbaari on saanut valtion tiedonjulkistuspalkinnon ansiokkaasta tieteellisestä työstään virologian parissa. Musta Barbaari on viimeisen vuoden aikana kunnostautunut sosiaalisessa mediassa jakamalla ansiokasta tietoa koronaviruksesta, koronapassista ja erilaisten rajoitusten tarpeellisuudesta.

Siinä missä tutkija Peter Neumannin mukaan Yhdysvalloissa räppärin urallaan epäonnistuneista tulee jihadistiterroristeja, on suomalaisten ex-räppäreiden uranäkymät valoisammat: heistä tulee etenkin nuorison arvostamia lääketieteen asiantuntijoita.

Musta Barbaari ei ole kouluttautunut virologian asiantuntijaksi perinteisten korruptoituneiden yliopistokanavien kautta, vaan hän on aktiivisena kansalaisena etsinyt itse tietoa netistä, Tokentubesta ja valikoiduilta Instagram-vaikuttajilta. Lisäksi hän on jo valmiiksi liikuntalääketieteen asiantuntija, sillä hän käy salilla.

– Kyl mä lähdin pohjatiedoilta sivistämään itseäni, mutta onneksi Instagramissa on monia koronaviruksen perää selvittäneitä ajattelijoita, joiden videoihin voi lähteä tutustumaan, Musta Barbaari kertoo.

Akateemisen epidemiologin uransa aikana Musta Barbaari onkin osoittanut merkittävää kriittisyyttä koronapassia ja pandemiarajoitustoimia kohtaan. Usein hän kehottaakin ihmisiä toimimaan ja vastustamaan valtiovallan yrityksiä viedä ihmisten vapautta. Onhan sentään jokaisen oikeus levittää tappavaa virusta keskuudessa liikkuvien riskiryhmäläisten joukkoon oman välinpitämättömyyden ja terveyden vuoksi.

– Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä, Musta Barbaari toteaa Instastoryssaan siteeraten Gandhia – suurta ajattelijaa, johon jo hänet itsensäkin voi rinnastaa. Hän viimeistelee tiettävästi väitöskirjaansa koronaviruksesta, ja väitös ”Transgressing the Boundaries: Towards a Transformative Hermeneutics of SARS-CoV-2” tarkastettaneen Maria Nordinin Hyvinvointiyliopistossa vielä syksyn 2021 aikana.

Myös muilla hip hop -skenen jättäneillä menee hyvin, sillä koronainformaatiota välillä poleemisestikin jakanut Slim Mill on saamassa arvostetun, kansainvälisen Maailman QAnon-Sananvapauspalkinnon. Palkinto jaetaan tiettävästi ensimmäistä kertaa.

Vastikään Yle esitteli Slim Millin henkilökuvaa ihastuttavan kritiikittömässä jutussaan. Artikkelissa ”mielipiteitä jakava” Milad Dehghan ”kannattaa sellaista sananvapautta, jossa koronarokotekriittisistä puheistakaan ei tarvitse kantaa vastuuta” ja ”esittää raflaavia, värikkäitä, valtavirrasta poikkeavia väittämiä, joiden totuuspohjasta voi toisinaan olla vähintäänkin montaa mieltä.” Jos Ylekin kertoo jo näin ihailevasta salaliittoteorioita levittävästä sananvapaustaistelijasta, on Slim Millin esittelmien salaliittoteorioiden oltava sitten täyttä totta. Eikö?

PAITSI hetkinen… Ylehän valehtelee aina! Ei se ole luotettava media!! Joten Slim Mill on lyöttäytynyt Ylen kanssa yksiin, ottanut koronarokotteen ja nyt kidnapattuna lampaana joutuu tekemään yhteistyötä valtiomahdin kanssa. Näin sen onkin pakko olla. SLIM MILL ON MUUTTUNUT YLEN KÄTYRIKSI!

---------------------------------------------------

– Jussi Mankkinen 9.10.2021. Räppäri, poliitikko, nuorisoidoli, shamaani: tällainen mies on mielipiteitä jakava Milad "Slim Mill" Dehghan, joka sai potkut perussuomalaisista. https://yle.fi/uutiset/3-12122313

– Kaikki tekstiiin liittyvä rakentava kritiikki ruusuista risuihin on tervetullutta.

Helpotusta Stadin asuntopulaan – tältä näyttävät uudet kahden neliön asunnot!

Rakennustarkastaja Ari Kottarainen tarkastelee uusia asuntoja Helsingin Viikissä.

KATO Oyj:n uudet asuinrakennukset rakentuvat Viikkiin. Rakennustarkastaja Ari Kottarainen katselee näkyä ylpeänä: uudet kohteet ovat valmiita vuokrattaviksi jo keväällä. Syksyllä alkaneessa projektissa keskelle peltoa on noussut muutaman tuhannen miniasunnon kokonaisuus, jonka toivotaan tuovan helpotusta Helsingin seudun asuntopulaan.

Kaikista erikoisinta on, että kunkin asunnon pinta-ala on vain kaksi (2) neliömetriä! Toki näennäinen pinta-ala ei kerro kaikkea: seinään lisätyllä parvella asuntoon on keploteltu tilaa ylimääräisen neliömetrin verran.

Suomen laki vaatii, että asumistarkoitusta varten oleva asunto on vähintään 20 neliömetriä. Pieniä soluasuntoja varten täytyikin hakea poikkeuslupaa.

– Emme itse asiassa kutsu näitä soluasunnoiksi. Soluthan ovat huoneita, jotka ovat osa asuntoa ja soluhuoneilla on yhteisiä tiloja, kuten keittiö ja olohuone. Meidän asuntomme ovat kuitenkin täysi pakkaus varustelutasoltaan: siksi olemmekin kutsuneet niitä sarake- tai matriisiasunnoiksi, Kottarainen selittää.

Matriisiasunnot perustuvat ennennäkemättömään ja innovatiiviseen tilankäyttöön: pieniä sarakeasuntoja on tiiviisti toisiinsa aseteltuina korkeus- ja vaakatasossa. Kerrostalot yltävät kymmenien metrien korkeuteen. Yhdessä matriisirakennuksessa voi asua jopa tuhat ihmistä.

Helsinkiä vaivaa asuntopula

Helsinki on jo pidempään kärvistellyt pahenevasta asuntopulasta: kodittomien määrä on lisääntynyt ja asuntojen hinnat ovat nousseet räjähdysmäisellä vauhdilla. Noin kolmenkymmenen vuoden laiskan asuntorakentamisen jälkeen tilanne on herättänyt Helsingin päättäjien huomion: kestämätön asuntotilanne voi vaikuttaa pääkaupunkiseudun houkuttelevuuteen työntekijöiden ja opiskelijoiden silmissä: nähtävästi pienipalkkaiset ihmiset eivät kykenekään maksamaan nelinumeroisia kuukausivuokria.

Matriisiasunnot ovat Kottaraisen mielestä hyvä ratkaisu asuntopulaan. Kaupunkiin ei kannata rakentaa riittävästi asuntoja, sillä aina edellisvuosien säästöjen lievevaikutukset voidaan siivota jollain keinolla maton alle.

– Näitä voidaan rakentaa nopealla tahdilla, ja tehokkaat tilaratkaisut vastaavat modernien kaupunkilaisten arvostamaan harmoniaan ja simppeliyteen. Yksinkertainen voi olla kaunista sekin. Nykyaikainen kaupunkilainen ei tarvitse tilaa, vaan esimerkiksi sujuvat kulkuyhteydet ja lähellä olevat palvelut.

Matriisiasunnoista on hyvät kulkuyhteydet ja upeat näköalat.

Millaiselta kaksineliöinen näyttää?

Kurkistamme Kottaraisen kanssa sarakeasuntoon. Pelkistetty ulkoasu voi tuntua hämmentävälle, jos ei ole tottunut moderniin sisustustyyliin.

– Skandinaavinen tyylihän on pidempään ollut juuri sellaista, että viedään yleisilmettä yhä pelkistetympään ja hillitympään suuntaan.

Ylhäällä katossa on asennettu televisio, joka toimii viihdykkeenä. Television vieressä on litteä led-valaisin. Metrin korkuisessa asunnossa on erillinen parvi, jossa on paikka minijääkaapille ja mikroaaltouunille. Astiastolle ei ole varattu paljoa tilaa, sillä loogisesti matriisiasunnossa asuu vain yksi ihminen. Erillistä vessaa asunnossa ei ole, eihän häveliäisyyssyistä erilliselle tarpeentekopaikalle ole tarvetta: asunnon eteisessä on reikä lattiassa.
– Monissa kehitysmaissahan käydään kakalla kyykäten, sehän on terveellisempääkin kuin pöntöllä istuminen.

Peseytyminen tapahtuu samoin yksinkertaisesti: vessanpöntön vieressä on pieni lavuaari ja käsisuihku. Vessanurkkauksen lattia on päällystetty kaakeleilla, jottei syntyisi kosteusvaurioita. Kompaktissa kaksineliöisessä on siis otettu kaikki huomioon!

Tulevaisuus on jo täällä

Asumisen kustannukset ovat puhuttaneet jo pitkään pääkaupunkiseudulla. Matriisitaloista toivotaan ratkaisua kiperään tilanteeseen, mutta kriitikot ovat kiinnittäneet huomion sarakeasuntojen hintoihin: vuokra on 400 euroa kuussa eli 200 euroa neliöltä. KATO Oyj:n mukaan asunnot ovat kuitenkin varustelutason huippua, kulkuyhteydet keskellä peltoa ovat hyvät ja luontokin on lähellä.

Myös muut vuokrayhtiöt ovat kiinnostuneet matriisiasumisesta. Ammattiliittojen kartelliyhtiö HURMOssa on jo tehty alustavia suunnitelmia matriisikomplekseista. HURMO on saanut kritiikkiä ylikalliista asunnoistaan. Kesällä HURMO sai huomiota aggressiivisesta verkkokauppakampanjastaan, joka otti itseironisesti kantaa yhtiön ryöstöhintoihin mainoshokemalla "rahasta tänä kesänä".

Sekä KATO Oyj:sta että HURMOsta todetaan, että matriisiasuminen nähdään tulevaisuuden asumisena.

Jatkossa matriisiasunnotkin voivat pienentyä: asiantuntijat ovat pohtineet mahdollisuutta, jossa asukkaan päähän ja kehoon kytkettäisiin putkia. Päähän kytkettävä putki välittäisi televisiokuvaa tai musiikkia, kehoon kytkettävät putket hoitaisivat syömisen ja ulostamisen. Näin esimerkiksi televisio, keittiötaso ja vessanurkkaus tulisivat tarpeettomiksi.

– Kuka edes kaipaa saunaa tai useampaa huonetta? Tulevaisuuden asunto on rauhallinen kupla, jossa kukin voi kellua rauhassa omassa itsenäisyydessään.

Ihan homoja lastensatuja

Tuhkimo

Olipa kerran Tuhkimo. Sattuipa niin, että hänen äitinsä kuoli ja isä meni uusiin naimisiin. Äitipuoli oli kuitenkin ilkeä, katkeroitunut eukko, jonka käsitys naisen roolista yhteiskunnassa oli perin vanhanaikainen. Äitipuoli passitti Tuhkimon perheen kotiorjattareksi pyykkäämään, tiskaamaan ja siivoamaan. Samalla tämä kuitenkin hemmotteli kahta omaa tytärtään, Tuhkimon kahta ilkeää, pinnallista ja lellittyä siskopuolta.

Perheen arki meni eteenpäin. Tuhkimo pesi astioita, puunasi paikkoja, pyykkäsi paitoja. Sisarpuolet jatkoivat lihomistaan ja äitipuoli kuihtumistaan ja mäkättämistään. Isä oli kuin raunio entisestä, täysin tossun alla: hän ei koskaan uskaltautunut puolustamaan tytärtään.
 – Kyllä tuollaisen paikka on hellan ja nyrkin välissä! Nainen kuuluu silittämään lakanoita ja tekemään ruokaa! huusi äitipuoli, vanhoillisen kasvatuksen saanut entinen uutistenlukija.

Sattuipa kerran niin, että kaupunkia kohtaasi suuri juhla: nuori prinssi oli päättänyt järjestää tanssiaiset, joihin kaikki seudun nuoret singlet, sinkut, naimattomat naikkoset siis, olivat tervetulleita. Tuhkimon oli turha haaveilla hippasista, sillä työn sorvi kutsui: hänellä olisi ulkona runsaasti puutarhatöitä tehtävänä; lehdet odottivat lakaisemista ja puutarha kitkemistä. Äitipuoli puetutti omat tyttärensä mitä kauneimpiin – joskin heidän lihavien vartaloidensa päällä mauttomiin – asuihin. Mamma katsoi, että tytöt laittoivat näyttävät meikit kasvoilleen ja hiukset kiharalle.

Sisarpuolten mentyä Tuhkimo jäi yksin haravoimaan pihalle lehtiä.
 – Kunpa minäkin vain pääsisin tanssimaan! On tämä niin väärin, saatana!
Samassa hänen eteensä ilmestyi nainen.
 – Älä säikähdä! Olen hyvä haltiatar! Minä olen tullut luoksesi ja haluan päästää sinut tanssimaan! Haluan sinun olevan onnellinen.

Niinpä hyvä haltiatar loihti pihan kurpitsasta vaunut, puutarhan sammakoista ratsukuskit, hiiristä hevoset. Tuhkimon hän vaatetti upeaan sädehtivän valkoiseen mekkoon, jossa oli sinertäviä smaragdeja: onhan naisen kauneus aina kiinni siitä, kuinka kalliisti ja hienosti hän on pukeutunut. Tuhkimo läksi matkaan!
 – Mutta muista! Taika raukeaa puoli neljältä, joten kiiruhda sitä ennen pois! Muutoin pilkun tullessa ja valojen syttyessä prinssi näkee elähtäneet kasvosi! huusi haltiatar perään.

Tuhkimo ennätti tanssiaisiin juuri parahultaisesti.

Tuhkimon olemus herättikin pian prinssin huomion. Hän pyysi Tuhkimoa tanssimaan, ja he tanssivat, oi, he tanssivat koko yön. Yö kului kuin siivillä, ja pian valot himmenivät: oli illan viimeisten hitaiden aika. Viimeisen kappaleen viimeisten tahtien aikana Tuhkimo irrottautui prinssistä syleilystä ja juoksi ulos tanssiaisista.
 – Minne menet? Älä karkaa luotani, rakas! prinssi huusi ja roikkui Tuhkimon jaloissa, saaden varastettua tältä lasisen kengän. Tuhkimo stormasi ulos, juoksi ulos klubilta ja piiloutui sivukujalle.

Pilkun jälkeen taika raukesi. Syrjäkadulla Tuhkimo palasi entisiin rääsyvaatteisiinsa, vaunu muuttui kurpitsaksi, ratsut hiiriksi, jotka vilistivät piiloon viemäreihin ja rakennusten koloihin.

Prinssi ei saanut salaperäistä tanssijaa mielestään. Kuka oli tuo eloveena kauniissa mekossaan? Mietteet, toiveet ja fantasiat painoivat prinssiä niin, että hän päätti selvittää lasisen kengän omistajan ja lähteä kiertämään kaupungin koteja kenkä mukanaan. Hän kiersi adjutanttiensa kanssa talosta toiseen etsien ihastustaan. Koko kaupunki kuuli operaatiosta: tytöstä, jonka jalkaan kenkä sopisi, tulisi prinssin puoliso ja myöhemmin kuningatar!

Koitti aamu, jolloin prinssi avustajineen saapui Tuhkimon kotiin. Ilkeä äitipuoli kiiruhti tyttäriään sovittamaan kenkää. Ensimmäisen jalat olivat kuitenkin aivan liian turpeat siroon lasikenkään. Äitipuoli haki liiteristä kirveen ja iski sillä tyttärensä kantapäätä pienemmäksi, muttei jäljelle jäänyt, verinen jalantynkäkään ollut sopiva kenkään. Toisen tyttären vääristynyt jalkapohja ei sopinut kengän muotoon. Äitipuoli oli juuri rusikoimaisillaan tytön jalkapohjaa uusiksi moukarilla, kun Tuhkimon isä kiirehti keskeyttämään huutaen:
 – Antakaa myös Tuhkimon koettaa kenkää!

Ujostellen Tuhkimo astui prinssin luo. Prinssi työnsi kengän tämän jalkaan: se sopi täydellisesti!
 – Se olet sinä! Uskomatonta! Menkäämme naimisiin!
 – Ei mennä! Vitun perverssi! huudahti Tuhkimo.
– Aluksikin, sä tanssit koko yön mun kanssa etkä siitä huolimatta tunnistanut edes naamaani! Ainoa sulle mieleen jäänyt asia oli mun kengät. Onks sulla joku fetissi niihin? Pervo! Toisekseen, mä olen vahva ja itsenäinen nainen: en tarvitse ryysyistä rikkauksiin -tarinaa passiivisesta tytöstä, objektista, toiminnan kohteesta, joka vain odottaa oikeaa prinssiä pelastamaan minut. Minua ei tarvitse pelastaa! Se oli vain yksi yö ja minä halusin vain tanssia, en mennä naimisiin. Millä yliromantisoidulla keskiajalla oikein elät? Olen jo kihlautunut hyvän haltiattaren kanssa: hän on minua hieman vanhempi nainen, mutta hän tosiaankin tietää mitä haluaa, on tajuttoman hyvä sängyssä ja tarjoaa samalla minulle sisarellista rakkautta.

Tuhkimo meni lopulta naimisiin hyvän haltiattaren kanssa ja he elivät onnellisesti ja taianomaisesti elämiensä loppuun asti. Prinssi tuli sinuiksi itsensä kanssa ja rupesi ostelemaan käytettyjä naisten kenkiä markkinoilta ja netin hämäriltä kirpputoreilta. Tuhkimon isä otti eron ilkeästä äitipuolesta ja eleli loppuelämänsä villinä sinkkuna. Ilkeä äitipuoli tyttärineen kuolivat nälkään, sillä ilman miestä elättämässä patriarkaaliseen yhteiskuntajärjestykseen ja passiiviseen naiskuvaan kasvaneet naikkoset eivät osanneet olla itsenäisiä ja itsensä elättäviä subjekteja. Sen pituinen se.

Todellinen prinsessa (Prinsessa ja herne)

Olipa kerran pariskunta, jotka vuokrasivat huonetta Kontulan kolmiostaan. He olivat keksineet Airbnb-palvelun, jonka kautta he pystyivät saamaan kätevästi pientä lisätuloa suuresta kodistaan. Eräänä synkkänä iltana, salamoiden läiskiessä taivaalla, Helsingin merituulien vinkuessa kävi niin, että heidän asunnolleen tuli vuokralaiseksi nuori mies. Pojalla oli kireät pillifarkut, merkkitennarit, huoliteltu mutta hieman överi hiustyyli. Rusehtavien silmien ympärillä oli tujaus kajaalia. Pojan äänessä oli ripaus nasaaliutta, hän viittoi puhuessaan voimakkaasti käsin.

 – Kulta, jutellaanko hetki tuolla kahdestaan, kuiskasi Tuomas vieden vaimonsa nurkan taakse.
 – No mikä nyt on? Reneta tiuskaisi.
 – Siis yh, tyyppihän on ilmiselvä homo! Tuomas sanoi.
 – Entä sitten? Se, että toinen saattaa olla vähän stereotyyppinen, ei oikeuta sinua laukomaan kammoksuvia mielipiteitä tai tuomitsemaan toisen elämäntyyliä, senkin sika! tivahti Rene.
 – Ei ei ei, en mä sitä! Täähän on vain hyvä asia! Mieti nyt! Homot hyväksyvät viimein Kontulan! Ehkä niitä alkaa pian muuttaakin tänne, sateenkaarivähemmistö on aina ollut niin valikoivaa asumisensa suhteen! Se voi tietää sitä, että kämppämme arvo nousee. Viva la Gay Kontula!
 – Ooh, totta! huudahti Reneta. – Mutta voimmeko olla varmoja, että poika oikeasti on gay? Entä jos hän on vain jokin perusjonne? Nykyäänhän kaikki nuoret pukeutuvat niin hintisti.
 – Meidän täytyy testata se, onko hän todellinen gay! Onko hän todellinen prinsessa!

Reneta ja Tuomas lyöttäytyivät pojan seuraan.
 – Meillä on ihan mukavasti viinaa täällä kaapissa, olisitko halunnut jotain juotavaa kanssamme illallisen kylkeen? kysyi Tuomas kohteliaasti.
 – No en mä oikein, mä oon yrittänyt laihduttaa… mutta kerrankos sitä nyt lasillisen ottaa! Voitteks tehä mulle Cosmon?

Cosmopolitanin eli maailman homoimman juomasekoituksen toivominen oli hyvä alku. Mutta oliko se kuitenkaan varma merkki? Nykyään sosiaaliset normit olivat – piru vieköön – hälventyneet, ja heterotkin pystyivät juomaan pinkkiä tyttöjuomaa. Tuomas laittoi levyiltään Madonnaa ja Cheriä soimaan.
 – Madonna ja Cher on soooo last season, poika sanoi. – Mut onhan ne kyl aina myös muodissa, hän jatkoi ja nousi tanssimaan. Hän alkoi pyörittää peppuaan Tuomasta vasten, Tuomas twerkkasi antaumuksella, Reneta jäi kolmanneksi pyöräksi. Tuomaan käsi hipelöi pojan etumusta Like a Virginin tahdissa.

 – Kyllä se taitaa olla homo, sanoi tanssista uupunut Tuomas Renetalle tamppauksen päätyttyä.
 – Mutta voimmeko olla varmoja vieläkään? Nykyään heterotkin menevät homobaareihin tanssimaan, pohti Reneta.

Sitten he keksivät: jos kyseessä olisi todellinen gay, poika ei saisi nukuttua, jos hänen patjansa alle piilottaisi dildon. Hän tuntisi useasta patjasta huolimatta niiden alla makaavan tekopeniksen eikä voisi vastustaa kiusausta. Tuomas otti yhden kokoelmansa tekokyrvistä ja sijoitti sen pojan sängyn patjojen alle.

Aamulla pariskunta kysyi pojalta, miten tämä oli nukkunut.
 – Voi voi, niin huonosti! Tuntui aivan kuin selkääni vasten olisi hengittänyt iso kikkeli! poika voihkaisi.

Tuomas ja Reneta loivat toisiinsa merkillisen katseen: kyllä, se oli todellinen prinsessa, Gay Kontula olisi pian täällä ja asuntojen arvot lähtisivät nousuun!
 – Mutta mutta, kuiskaili Tuomas, – ehkä on katsottava vielä illalla uudestaan. Kyllähän heterokin voisi nukkua huonosti tekokikkeli patjansa alla.

Koitti toinen pojan Airbnb-yö. Tuomas ja Reneta uusivat edellisen illan: Cosmopolitan, Madonnaa ja Cheriä, tuhmaa tanssia. Kolmikon päihtyessä pojan salaisuudet hiljalleen avautuivat.

Koitti aamu. Tuomas joi kahvia keittiössä, Reneta taaperteli krapulaisena keittiöön.
 – On se homo, sanoi Tuomas voitonriemuisesti. – Minä tiedän nyt!
 – Loistavaa! Hänkö kertoi sinulle, kun menin nukkumaan?
 – Tavallaan. Mä panin sitä. On se homo. Ja niin kai taidan olla vähän mäkin.

-----------------------------

 – Alun kuva on Pixabay-palvelusta, jonka kuvia voi käyttää ja muokata vapaasti: https://pixabay.com/fi/lippu-san-francisco-sateenkaari-2281247/ . Kiitos sille henkilölle, joka tämän kuvan joskus on ottanut ja palveluun ladannut!
 – Päädyin pohtimaan sitä, kuinka tavalliset lastensadutkaan eivät ole arvotyhjiössä: ne pitävät sisällään erilaisia oletuksia esimerkiksi naisen ja miehen asemista ja rooleista. Pohdinnoista syntyi idea huumoritekstien sarjaan, jossa erilaiset aikamme ideologiat värittävät modernisoituja satuja luoden perinteisiin kertomuksiin koomisen kontrastin. Homot lastensadut ovat sarjan viimeinen osa: oikeastaan niiden taustalla on tarkemmin ilmaisten gender & queer, joka on tutkimusta mutta myös aikamme ideologia.
 – Osa 1: Vihreitä ja vegaanisia lastensatuja
 – Osa 2: Kokoomuslaisia ja kapitalistisia lastensatuja
 – Osa 3: Perussuomalaisia lastensatuja
 – Osa 4: Työläisväen kommunistisia lastensatuja
 – Palaute ja erityisesti rakentava sellainen on aina tervetullutta. Tykkäyksen voi osoittaa myös esimerkiksi painaisemalla Facebook-peukaloa tämän tekstin lopuksi. ^^

Viettelevät villasukat

Nuorten miesten pukeutuminen järkyttää kolumnisti Erkki Ärtsilää.

En ole aiemmin nähnyt pöksyjä, joiden takapuoli on niin tiukka, että anatomia paljastuu.

Yliopistolla seisoi nuori mies yllään siniset farkut ja musta syystakki. Ne farkut kiinnittivät huomioni. En ole aiemmin nähnyt pöksyjä, joiden lahje on niin lyhyt, että anatomia paljastuu. Säärikarvat, kelmeä iho ja nilkkapatti.

ruumiinrakenne oli suomalais-ugrilainen eli lyhyet jalat, pullea takamus, runsas povi

Pojan ruumiinrakenne oli suomalais-ugrilainen: lyhyet jalat sulautuivat saumattomasti lattanaan takamukseen. Muutaman vuoden kuluessa luvassa olisi kaljamaha ja ohimokaljuuntumista. Hiukset ananasmallia ja sidottu mauttomasti pompulalla takaraivolle. Silmät tyypillistä finskiä, siniset mongoliviirut.

miksi nuori nainen elämänsä heilimöinti-iässä haluaa pukeutua noin rumasti.

Katselin pojua ihmetellen, miksi nuorukainen elämänsä mahtisonni-iässä haluaa pukeutua noin hölmösti. Kuin julistaisi koko maailmalle, että siinä ne nyt ovat, nilkkani – kausi-influessa, ota tai jätä. Vaikka varmaankin hän oli viettänyt pitkät tovit ihaillen kokovartalopeilistä turpeita nilkkojaan, noita kumpareisia kokonaisuuksia, jotka soljahtavat merkkilenkkareihin – ne ovat nyt trendikkäitä jalkineita.

Tuo silorasvainen, raskas vartalomalli vaatisi kepeyttä. Kenties pienikuvioista naiseutta.

Mielikuvissani kutsuin pojun muuttumisleikkiin. Tuo pattiluinen, raskas nilkkamalli vaatisi päällensä sukkaa. Kenties tädin tai mummon neulomaa villasukkaa. Harmaata villasukan sävyä! Iho ei ole väri vaan ainoastaan paljasta possunnahkaa.

Onneksi hänellä on vielä uuma, sitä pitäisi juhlistaa.

Onneksi hänellä ei ole vielä reumaa, sitä pitäisi juhlistaa. Puin hänen ylleen paksuvuorisen, mutta istuvan takin ja riittävän pitkälahkeiset flirttifarkut. Koska jalkapohjat ovat arvattavasti kapeat, hyväksyisin lenkkarit, niiden sisään mahtuisi varmasti villasukat: mutta nilkat eivät saisi näkyä. Kiskoisin ananaspompulan irti ja antaisin letin liehua vapaana.

Tyttöön pitäisi saada sähäkkyyttä. Iloa ja flirttiä.

Pojuun pitäisi saada harmautta. Lämpöä ja terveyttä. Villasukkien vilahdessa paljaan nilkan asemesta hän näyttäisi fiksummalle kuin olisikaan.

Neito ei suostuisi maksustakaan vaihtamaan betonityöntekijälle sopivaa, arkirealistista asuaan.

Tiedän, tiedän! Hänestä ehdotukseni olisi IHAN LAME. Syvältä Pohjois-Savon susimetsistä. Nuorukainen ei suostuisi maksustakaan vaihtamaan Kalifornian hiekkarannoille paremmin käypää, talveen soveltumatonta teinitrendiään. Hän kuuluu sukupolveen, joka ei tiedä mitään villasukkien taianomaisesta lämmöstä ja niiden kuiskailevasta suhinasta. Kuin puhuisin viisikymmentälukua seinille.

kokemuksen tuomalla varmuudella voin vakuuttaa, että

Mutta kokemuksen tuomalla varmuudella (olen kuitenkin ollut kaksi ja puoli kertaa tytön kanssa, joten olen expertti) voin vakuuttaa, että kautta sukupolvien miesten seksikkäästi sipsuttamat, lämpimät ja reumatismia ehkäisevät villasukat ovat herättäneet vastakkaisen sukupuolen kiinnostusta enemmän kuin turvonneista reumatisminilkkapateista kärsivät säärenheruttelijat. Koska kumppanin hankkiminenhan jokaisen mielessä aina on pukeutuessaan. Pilluhan se on aina ajatuksissa.

Villasukat. Nyt. Kannattaisi kokeilla.

------------------------------

 – Pirkko Arstilan kolumni: Vihjailevat hameenhelmat
 – Alkuperäinen kolumni on poistettu, mutta sen voi lukea onneksi vielä Kaksplussan foorumilta
 – Olen kai muinaisjäänne, jonka mielestä ihmisten pitäisi nilkanheruttelun sijaan pitää villasukkia jaloissa. Vähän niin kuin jotkut toisetkin näissä nykymuotiasioissa siis.
 – Voiko miesten ja naisten pukeutumista arvostella samalla lailla?
 – Anna toki palautetta ja/tai paina alla olevaa FB-peukkua. ^^

Taas mennään Anan takii – näissä sarjoissa Antti Tuisku nähdään pian!

Uusi Idols-kausi on saanut paljon palautetta: eikä kyse ole pelkästään hehkutuksesta, vaan tuiskutuksesta. Osa katsojista on kommentoinut, että uusi Idols-kausi käsittelisi enemmän Antti Tuiskua kuin uusia kilpailijoita.

Antti on kieltämättä ollut esillä. Ensimmäisten jaksojen aikana Antti on esittänyt uudestaan kappaleen, jolla aikoinaan itse haki Idolsiin. Antti on kertonut, mitä Idols vaatii: kyllä mie tiedän mie oon ollu alalla välillä mie oon ollu miltei hajalla mie oon kokenu tämän ja tuon ja käynyt läpi joka suon ja mie oon valvonu öitä ja mie oon tehny töitä. Antti on ollut keskeinen kommentoija ja keskustelija tuomarina. It’s all about Antti.

Onko Anttia hypetetty jo liikaa? Onko menestys noussut jo päähän (sä oot sä, ja mie oon Antti Tuisku)?

Ehei, tämä on vasta alkua. Anttia on tulossa paljon lisää.

Taas mennään Anan takii.

Idols huipentuu Antti Tuisku -päivään

Ana Tuden jatkaessa Idols-tuomarina hype jatkuu. Idols-kauden edetessä Antti esittää uuden albuminsa (joka on muuten nimetty vaatimattomasti Ana Tudeksi) singlelohkaisuja ja kappaleita.

Idols-kaudet ovat edenneet yleensä niin, että finaaleissa on erilaisia teemoja: niissä saatetaan vetää kasariheviä, modernia poppia tai hip hoppia. Loppuvaiheessa tämän syksyn Idolsia pidetään erillinen Antti Tuisku -päivä, jonka aikana pitkälle pärjänneet kilpailijat esittävät kukin peräti kaksi coveria kisan number one tuomarin tuotannosta.

Kilpailijoista vain swägeimmällä menolla voi saada kiitosta tuomareilta.

Vain elämää – mikä vitun allstars, how ’bout allAnas?

Vain elämää on saattanut kokea jo huippuhetkensä: ensimmäiset kaudet olivat legendaarisimpia, Cheekin makuupussikammo on ajaton klassikko. Syksyllä 2017 sarjaa on elvytetty allstars-kaudella, jossa on esiintynyt takavuosien suosituimpia Vain elämää -esiintyjiä. Sarjan merkitystä ei voi kiistää, sillä esimerkiksi Kaija Koo ja Jari Sillanpää ovat pelastaneet uransa itkemällä ja laulamalla Nelosella.

Miksei Anttia nähty tällä kaudella? Syy on jo selvillä: keväällä 2018 Vain elämää palaa, ja silloin se on Vain Anttia! Uudella AllAna-kaudella Antti Tuisku matkustaa yksin Satulinnaan ja esittää joka päivä covereita kappaleistaan, avautuu elämästään ja pohtii itsensä kanssa elämää suurempia asioita eli uraansa.
”Mie oon miettinyt et kyllä tää miun elämä on ollu aikamoista… miuta.”

Eräs kauden yllätysshiteistä on "Peto on irti", joka on tismalleen samanlainen kuin alkuperäinen kappale: ja esikuvansa tavoin se alkaa soida joka paikassa, vaikkei sen olisi pitänyt ikinä soida missään!

Maajussit, ketä kiinnostaa? Antti Tuiskulle morsian on seuraava katsojamagneetti!

Eikös Antti ole g Anatudelle morsian starttaa töllöttimessä heti, kun maajussit ovat saaneet rakkaansa. Show’ssa Antti Tuisku hakee itselleen vaimomateriaalia ja paljastaa itsestään uusia puolia. Hän vie morsianehdokkaat Rovaniemelle kotikaupunkiinsa. Ana esittelee Jätkänkynttiläsiltaa, poronsarvenmuotoon suunniteltua keskustan asemakaavaa ja Lapin pääkaupungin rikasta kirpputorikulttuuria. Kodinkonekandidaatit tutustuvat Antin kotimökkiin, käyvät moottorikelkkailemassa ja osallistuvat kuusipuun pilkkomiseen moottorisahalla.

Mutta eiks Antti ole h Hiljalleen neitosia karsiutuu pelistä pois. Elina saa lähdön, koska ei tykkää Madonnasta, Antin lempiartistista. Morsianehdokasköörin laulaessa karaokea Rovaniemen yössä Petra tulkitsee sulhasensa tuotantoa niin epävireisesti, ettei Antti anna enää chäänssejä vaan pakit. Veeran taival päättyy humalassa tehtyyn paljastukseen, että hän fanitti ensimmäisen Idolsin aikana enemmän Hanna Pakarista.

Onhan se nyt ilmiselvää et se on kiinnostunut m Lopulta kaikki rakastajatarehdokkaat ovat karsiutuneet pois pelistä. Kukaan ei ole yltänyt asetetulle tasolle, ja silloin on parempi luovuttaa.
 – Mie valitsin tällä kertaa näin. Mut toivotaan et viimein voidaan lopettaa nää huhut miun seksuaalisuudestani, Antti pohtii.

Pohjantähden alla – Arman Alizad ja Antti Tuisku yhdistävät voimansa

Arman Alizad on tehnyt jo pidemmän aikaa Täällä Pohjantähden alla -sosiaalipornosarjaansa. Pohjantähden alla on ehkä alkanut toistaa itseään, lopulta kaikkeen kyllästyy – paitsi Antti Tuiskuun ei voi turtua koskaan, ja sen takia sarjan seuraavalla kaudella Armanin kanssa valokeilan jakaa suomalaisen popin kiistämätön kuninkaamme.

Parivaljakko muodostaa kiinnostavan kontrastin: siinä missä empaattinen ja ravisteleva Arman nostaa erilaisia epäkohtia esiin, pyrkii Antti tuomaan musiikillaan iloa ja kepeää lähestymistapaa ohjelmaan. Kun Arman haastattelee Helsingin kodittomia köyhiä ja hengailee näiden kanssa Rautatieasemalla, Antti esittää hittinsä ”Rahan takii”. Alizadin osallistuessa satanistien rituaaleihin maanalaisissa kammioissa Tuisku laulaa ”Peto on irti”. Iranilais-suomalaisen vaatturin tentatessa suomalaishiihtäjiä dopingista Rollon pop-ihme laulaa kuinka hän hiihtää.

Ensitreffit Antilla

Ensitreffit alttarilla on puhuttanut koko Suomea – tai ainakin Vauva.fi-foorumia – ja sarjan seuraava kausi onkin kaikkien aikojen kuohuttavin. Ensitreffit Antti Tuiskulla esittelee tuttuun tapaan joukon epätoivoisia julkisuustyrkkyjä, jotka haluavat mennä naimisiin jonkun toisen randomin julkisyystyrkyn kanssa. Tällä kertaa mukana on kuitenkin uusi twisti: Suomen miespuolinen Madonna on mukana vihkiprosessissa aktiivisesti.

Ensimmäisessä jaksossa vihkimisoikeudet hankkinut Antti siunaa parin, esittää uruilla hittinsä ”Hanuri” ja toivottaa pariskunnalle onnellista avioelämää. Antti ilmestyy matkaoppaaksi kuherruskuukausimatkalle. Kun aviomies Jani paljastuu Armstrongin kuukävelyä epäileväksi uusnatsiksi, jolla on kaksi päätä, ja Sanna taasen 20 vuotta väittämäänsä vanhemmaksi ufouskovaiseksi, tarjoaa Antti pariskunnalle terapeuttista apua.

 – Aina suhteen alussa on erilaisia odotuksia toista kohtaan. Osa on realistisia, osassa on utopistisen unelmoivia piirteitä. On ihan tervettä huomata suhteen edessä toisessa vikoja, ne vain täytyy hyväksyä, Antti ohjeistaa Jania, kun Sanna paljastaa olevansa alienien maahan lähettämä palkolapsi.

Haluatko miljonääriksi?

Jaajo Linnonmaan rasvalettiä on katsottu jo tarpeeksi. Maailman suosituin televisiovisa Haluatko miljonääriksi? palaa keväällä uusin jaksoin, mutta juontaja vaihtuu jaksoittain: yhdessä jaksossa juontaja onkin Antti!

Ana Tude päättää tietysti itse kysymykset ja ne kaikki koskevat häntä. Tietäisitkö sinä vastaukset seuraaviin kysymyksiin?

Mikä on Antti Tuiskun striimatuin kappale?
a) Peto on irti b) Keinutaan c) Tyhjä huone d) 2080-luvulla

Mikä on Antin mielipide Siltsu bitchistä?
a) Hieno oivallus b) Siltsu on kyllä aika bitch c) Panisin d) En kommentoi

Samoin kuin visailussa yleensä parikymppisiltä pissiksiltä tentataan Raamatun pyhimyksiä ja keski-ikäiseltä hevimetallimieheltä Elastisen oikeaa nimeä, Haluatko miljonääriksi? -ohjelmalle tyypillisesti Antti Tuisku -jaksoon kilpailijoiksi valikoituu sattumalta seitsemänkymppisiä pappoja, jotka eivät tiedä tämän tuotannosta hölkäsenpöläystäkään. Voitot jäävät vähäisiksi, mutta jokainen poistuu studiosta vähintään yksi levyllinen hittejä taskussaan.

Temptation Antti

Elämäm_pelin seuraavalla kaudella kilpailijat valikoidaan eri lailla: nyt mukaan otetaan joukko saamarin tylsiä ressukoita, jotka eivät osaa pitää hauskaa. Kilpailijat viedään paratiisisaarelle, joka on täynnä kutkuttavia houkutuksia. Tempation Antti, tuo Lapin suuri laulaja, on paikan päällä itse mukana houkuttelemassa tylsimyksiä juhlimiseen ja hauskanpitoon.

Kirsti, 54, on yksi ohjelmaan osallistuvista. Kirsti on aiemmassa elämässään ollut aivan tajuttoman ikävystyttävä ihminen: hän ajaa aina alle nopeusrajoituksen ja laittaa mehulasiinsa niin vähän tiivistettä, että mehu on veden väristä. Paratiisisaarella Kirsti kuitenkin intoutuu lantraamaan juomaansa Mehukatin sijaan runsaskätisesti vodkalla ja päätyy joraamaan tanssilattialle isäntä Tuiskun kanssa.

 – Voisit sä Antti soittaa mun hanuria kuin siinä biisissä? vapautunut, ei-enää-niin-tylsä ja vähän-tukevan-humalainen Kirsti kysyy nuokkuen Tuiskun kaulassa kiinni.

Marraskuussa Antti Tuisku avaa presidenttipelin.

Presidentinvaalit

Lapin riemurallattelija on kertonut olevansa kunnianhimoinen uransa suhteen. Seuraava avaus Antilta tulee vielä tänä syksynä, kun hän ilmoittautuu presidenttivaaleihin. Fanit keräävät hetkessä kasaan tarvittavat kannattajakortit ja Party muokataan vaalikappaleeksi Vaali (vaalividivaali).

Woo
Oon tukenut aivan liian pitkään väärää pressaa
Ja näissä oon sillee että kukaan ei saa
Niinistö ehe Haavisto veke aivot narikkaan
Kultarantaan Tuisku antaa Suomen bailata
Ja kun mä vihdoin pääsen koppiin
Mä oon ihan et
Vaali vavidivaali
Vaali vavidivaali
Vaali vavidivaali
Vaali vavidivaali

Pohjois-Suomen sanaseppo laulaa muut pressaehdokkaat suohon kuin Väinämöinen Joukahaisen. Idolsista esiintymis- ja kilpailukokemusta saanut Tuisku vie voiton jopa ennakkosuosikki Niinistöstä. Positiivinen pressa nostaa alakuloiset talousnäkymät ja melankolisen kansan nousuun, jollaista ei ole nähty sitten Urho Kekkosen legendaarisen kauden. Tuiskun presidenttiyden alkaessa koko Suomi herää uuteen aikaan, jolloin keinutaan, tanssitaan ja bailataan. Peto on irti. Linnanjuhlien konsepti uudistetaan vähemmän muodolliseksi kreisibailaukseksi.

-----------------------------------------------------

 – Tämän tekstin kirjoittaja hakkasi Antti Tuiskun keikalla illan esiintyjää banaanilla, muttei tämä silti ottanut vastaan tarjottua banaania. : (
 – Palaute ja erityisesti rakentava sellainen on aina tervetullutta. Muista painaista esimerkiksi alla olevaa Facebook-peukkua diggaamisen merkiksi. ;)

Työläisväen kommunistisia lastensatuja

Punahilkka

Olipa kerran 1970-luvulla pieni Punahilkka ja tämän äiti, jotka asuivat Helsingin Kalliossa. Punahilkka oli mitä erinomaisin, kunnollinen nuori tyttö: hänen kouluarvosanansa olivat luokkansa parhaimmistoa, hän auttoi aina isoäitiään ja lisäksi hän oli valveutunut työväestöaktivisti. Tyttö oli saanut nimensä Punahilkka punaisesta hupustaan, jota hän käytti.

Eräänä päivänä Punahilkka lähti auttamaan viereisessä kaupunginosassa asuvaa isoäitiään. Äiti pakkasi Punahilkan koriin eväiksi mehua, omenoita ja Karl Marxin Pääoman. Punahilkka riensi matkaan.

Matkalla isoäitinsä luo kohtasi Punahilkka Fleminginkadulla poroporvarin, joka oli pukeutunut silkkitakkiin ja roikotti susiturkkia kaulassaan.
 – Kas, minnes olet matkalla, Punahilkka? tiedusteli porvari sikaria poltellen.
 – Isoäitini luo viemään marxilaisia teesejä! vastasi Punahilkka reippaasti.
 – No johan, sinähän oletkin reipas nuori tyttö! Missäs isoäitisi asustelee?
 – Hänellä on mökki Käpylässä, vastasi Punahilkka.
 – Mutta sinähän olet menossa sinne aivan väärää reittiä! voihkaisi porvari. – Tiedän paremman oikotien: se poikkeaa vähän Mäkelänkadulta ja menee omistamani ompelutehtaan kautta. Tarvittaessa voisit jäädä ompelutehtaalleni vaikka pidemmäksikin aikaa – minulla nimittäin olisi käyttöä kaltaisellesi nuorelle, uutteralle työläiselle! Tule mukaan, näytän sinulle tien!

Punahilkka kieltäytyi kohteliaasti, sillä äiti oli neuvonut, ettei porvareiden mukaan saanut lähteä. Hän siis torjui ehdotuksen kohteliaasti ja jatkoi matkaansa. Porvari ei kuitenkaan luovuttanut: Punahilkan kävellessä kohti Käpylää tämä työväestön riistäjä käynnisti Mercedes Benzinsä ja ajoi vauhdilla mummon mökille Käpylään. Perillä hän piilotti autonsa muutaman korttelin päähän ja soitti isoäidin ovikelloa.
 – Kuka siellä? kysyi isoäiti.
 – Minä täällä, pieni Punahilkka! vastasi porvari yrittäen imitoida naisellista ääntä Vesa-Matti Loirin televisiossa tekemällä tavalla. – Pimpelipom! Tulin tuomaan sinulle marxilaisia teesejä ja auttamaan kotitöissä.

Pahaa-aavistamaton isoäiti laski porvarin sisään. Samassa porvari hyökkäsi isoäidin kimppuun ja lukitsi tämän köytettynä kellariin. Hän pukeutui isoäidin vaatteisiin ja meni makaamaan sänkyyn. Samassa Punahilkka jo tulikin mökin ovesta sisään.

Totuttuun tapaan Punahilkka ja porvari, joka oli tekeytynyt isoäidiksi, aloittivat keskustelut työväenliikkeestä, sosiaalidemokratiasta ja vahvasta valtiosta. Nopeasti Punahilkka huomasi, että jokin ei ollut kuten ennen.
 – Mutta isoäiti, miksi muka työntekijöiden palkkoja pitäisi polkea? ihmetteli Punahilkka.
 – Jotta investoinnit kotimaahan olisivat tuottavampia ja talous kohenisi, vastasi porvari yrittäen puhua isoäidin äänellä.
 – Ja isoäiti, miksi sinulla on yllättäen noin pahasti koventuneet arvot? kummasteli Punahilkka.
 – Jotta ymmärtäisit, että jokainen on itse vastuussa omasta elämästään ja työväestön aatteet ovat puppua, vastasi porvari.
 – Ja isoäiti: miksi katsot minua noin tarkkaan kiiluvilla silmilläsi? kauhistui Punahilkka.
 – Jotta voisin ottaa sinut halpatyöläiseksi ompelutehtaalleni! huusi porvari ja syöksyi Punahilkan kimppuun.

Porvari rupesi raahaamaan Punahilkkaa kohti Mersuaan viedäkseen tämän tehtaalleen. Lähistöllä ollut rakennustyömies kuitenkin kuuli Punahilkan avunhuudot ja riensi apuun. Hän kolkkasi porvarin. He kävivät vapauttamassa isoäidin ja päättivät kostoksi heittää porvarin Vantaanjokeen, eivätkä päästäneet tätä pois ennen kuin tämä lupasi jakaa jatkossa kaikki voittonsa tasapuolisesti työntekijöiden kanssa. Tehdas sosialisoitiin ja kaikki elivät onnellisesti elämänsä loppuun asti – paitsi porvari, joka joutui tehtaan konkurssin jälkeen kantamaan taloudelliset vastuut yksin. Eläköön työkansa!

Pieni merenneito

Olipa kerran pieni merenneito. Hän asui vedenalaisessa valtakunnassa, ja koska tämä on lastensatu, kerrottakoon että hän peitti paljaat rintansa siveellisesti simpukankuorilla. Hänen isänsä oli vedenalaisen valtakunnan kuningas ja sukua itse vedenjumala Poseidonille. Hän eleli onnellista elämää meressä: sukelteli kalojen seassa, lauloi delfiinien kanssa ja keräili simpukoita. Onnellista elämää varjosti kuitenkin kaipaus jostain muusta: aika ajoittain hän löysi itsensä laiturinnokasta katselemassa veden yllä olevaa, maanpäällistä maailmaa. Hän koki meren mitättömäksi lätäköksi suuren maan rinnalla, jossa kaksijalkaiset ihmiset elivät kiinnostavaa elämäänsä.

Kerran hän sattui näkemään komean, vaaleanpunahiuksisen nuoren miehen kävelevän laiturin ohi. Nuorukainen jäi kummittelemaan hänen mieheensä. Kuka hän oli? Oliko hän maanpäällisen maailman prinssi? Millaista elämää hän eli siellä? Hän ei päässyt eroon ajatuksistaan ja ymmärsi olevansa rakastunut. Hänen oli pakko päästä elämään maalle!

Merenneidon isä pystyi kuninkaana hoitamaan eräitä käytännön asioita: kuningaskunnan paras kirurgi muokkasi neidon kehon maanpäälliseen elämään sopivaksi: taitavan lekurin käsittelyssä neidon pyrstö muuttui jaloiksi, kidukset keuhkoiksi ja iho ilman kuivuutta kestäväksi. Kuningas lähetti merenneidon Helsingin yliopistoon opiskelemaan.

Pieni merenneito joutui ensitöikseen asioimaan suomalaisten sosiaalitätien kanssa. Paljastui, että hän EU- ja ETA-maista tulevana joutuisi maksamaan kalliin lukukausimaksun eikä ollut oikeutettu opintotukeen. Maan ilkeä oikeistohallitus oli kiristänyt lukukausimaksuja, minkä myötä kuningasisän mukaan antamista säästöistä jäi jäljelle vain pieni, juuri ja juuri asuntoon ja ruokaan riittävä osa.

 – Tilannehan on tää, että sulla on vain vuosi tätä vaihtoa täällä. Sä et oo oikeutettu minkäänlaisiin tukiin tai asumaan täällä pidempään, ellet sitten sattus esimerkiks löytämään itselles aviopuolisoa, minkä myötä siis saisit pidemmän oleskeluluvan, sossutäti Ursula selitti opiskelun ja maalla olemisen ehtoja.

Ehdot olivat tiukat, mutta merenneito hyväksyi ne. Sitä paitsi hänellähän oli jo tiedossa keino jäädä tänne: hänhän löytäisi vielä tuon salaperäisen prinssinsä ja menisi tämän kanssa naimisiin.

Yliopistoelämä alkoi. Pieni merenneito teki kaikkensa, jotta löytäisi pinkkihiuksisen prinssinsä: hän lauloi yliopistomusikaali Speksissä, otti lukemattoman määrän kursseja ja kävi sitseillä. Hän tutustui lukemattomiin opiskelijoihin, joista kukaan ei kuitenkaan ollut hänen rakkauden kohteensa. Fuksisyksy sujui riehakkaasti. Talvi tuli ja meni. Kevät teki tuloaan, ja pieni merenneito tiesi aikansa olevan vähissä. 

Mutta sitten koitti se päivä, jolloin hän tapasi rakkaansa!

Pieni merenneito osallistui eräänä toukokuisena päivänä sitseille, yliopisto-opiskelijoiden alkoholinhuuruiseen pöytäjuhlaan. Prinssi oli eksynyt samoihin juhliin! Illan edetessä merenneito päihtyi, rohkaistui ja hivuttautui prinssin läheisyyteen. Yllättäen hän huomasi prinssin lähestyvän häntä.

 – Siis sulla on aivan upea punainen tukka! prinssi sanoi.

 – Kiitos, merenneito sanoi punastuen, tietämättä mitä enää sanoa. Tässä se oli, hänen rakkautensa kohde puhutteli häntä!

 – Mulla on ollut kans punaiset, ja vihreät ja siniset ja violetit ja blondi ja oikeastaan ihan kaikki värit – paitsi oranssit, siis hyi yäh mä vihaan oranssia. Mikäs sun nimi on?

 – Ariel, vastasi pieni merenneito.

 – Mä oon Erik.

 – Kiva tavata, prinssi Erik, merenneito sanoi.

 – Haha vai että ihan prinssi, no oon mä kyl aika prinssi. Ja hei noi sun simpukoista tehdyt rintsikat on ihan tajuttoman fabulous! Siis onko noi oikeet? Vau!

 – Joo on ne, merenneito rohkaistui. – Säkin olet… en tiedä mitä sanoa, olen joskus nähnyt sinut ja miettinyt että ois kiva tutustua. Mites --

 – Siis OO ÄM GEE oikeesti? Vähänkö kiva! Oot sä miettiny mitään jatkoja täältä, nää valtio-opin opiskelijoiden sitsit on ihan laimeet verrattuna viestinnän bileisiin! Mä oon lähdössä just DTM:ään, prinssi vihjaisi.

Merenneito joutui kuitenkin surku kyllä jäämään vain halpojen opiskelijajuomien pariin, sillä hänellä ei ollut varaa kalliisiin klubeihin. Hän jutteli hetken prinssi Erikin kanssa, siveli hänen vaaleanpunaisia hiuksiaan ja yritti pitää kädestä. Kurottautuessaan suutelemaan prinssiä tämä käänsikin päätään ja kuiskasi merenneidon korvaan:

 – Tänä iltana mä taidan saada vähän kebabrullaa omg!

Prinssi jatkoi matkaansa yökerhoihin. Merenneito ei ymmärtänyt, mitä prinssi oli tarkoittanut. Hän oli varma, että hän olisi vietellyt prinssin, mikäli hän olisi voinut lähteä tuohon salaperäiseen, kolmekirjaimiseen yökerhoon.

Koitti lukuvuoden viimeinen päivä. Merenneidon aika oli täynnä, eikä hän ollut onnistunut mielittynsä sydämen valloittamisessa. Suruissaan hän käveli ulos yliopistolta, haikeana hän hyvästeli kaverinsa, itkuissaan hän loi katseen prinssiinsä viimeisen kerran. Oli aika palata tuohon kurjaan lätäkköön, joka tuntui aiempaakin ankeammalta maanpäällisen elon jälkeen. Auringon laskiessa hän käveli rantalaiturille ja hyppäsi mereen. Ainoa hänestä jäänyt muisto oli hänen hengityksestään vedenpinnalle kohonnut vaahto, joka sekin haihtui hetkessä pois.

Helsingin yliopisto menetti lupaavan tutkijanalun, jolla olisi ollut kansainvälisiä suhteita – monta innovaatiota jäi syntymättä. Asiat olisivat voineet mennä toisin, jos prinsessa olisi saanut perustuloa ja ulkomaisille opiskelijoille ei olisi laitettu lukukausimaksuja. Perustulon puolesta ja lukukausimaksuja vastaan – nouskaa kapinaan opiskelijat!

Keisari Sipilän uudet vaat(t)eet 

Olipa kerran keisari Sipilä. Hän eleli palatsissaan Kultarannassa ja kokoontui aina ajoittain tapaamaan keisarillista kabinettiaan, hallitusta, joka teki koko valtakuntaa koskevia päätöksiä.

Kerran keisari Sipilän luo saapui joukko EK:n (Ei leipää Köyhille -järjestön) miehiä.
 – Mikä johtaa teidät tänään luokseni? kysyi keisari Sipilä.
 – Hyvä keisari, meillä on teille huolestuttavia uutisia! Talous on laskussa! Työttömyyttä on! Investointeja ei tehdä, julkinen sektori paisuu! Tarvitaan yrittäjyyttä!
 – Mitä voin keisarina tehdä näille ongelmille?
 – Tarvitaan ennen kaikkea kipeitä päätöksiä, tarvitaan leikkauksia! EK:n miehet huusivat.
 – Mitä, minäkö leikkaisin köyhiltä alamaisiltani?! keisari Sipilä tyrmistyi. – Kuinka voitte edes vihjailla minulle sellaista, olisitte vain heti sanoneet suoraan ilman pitkiä palopuheita ja vihjailuja! Totta kai leikkaamme!

Sipilä palkkasi EK:n kätyrit leikkaamaan kansalaisilta. Lapsilisiä leikattiin. Köyhäinapua leikattiin. Yritysten verotusta leikattiin, jotta investointeja saataisiin enemmän. Ruoka-apua leikattiin. Keisari Sipilä osallistui itsekin leikkauksiin: hän leikkautti päivittäin pois lisää palasia virkapuvustaan.

EK:n miehet pyörittelivät Sipilän kammioissa kuviteltuja papereita. Miehet tietenkin huijasivat, mitään papereita ei ollut, mutta he kertoivat, että vain fiksut virkamiehet ja päättäjät kykenisivät näkemään heidän pyörittelemänsä arkistot.
 – Vain idiootit eivät näe näitä papereita! Vain idiootit eivät ymmärrä, että välttämättömät leikkaukset on vain tehtävä. Ja jos joku tunnustaa olevansa tällainen idiootti, sellaisen kannattaa erota virastaan.

Kukaan hallituksen jäsen ei kehdannut tunnustaa olevansa idiootti ja ettei heistä kukaan nähnyt miesten toimia. Siten heistä jokainen, valtiovarainministeri Orpo, keisari Sipilä kuin viestintäministeri Anne Bernerkin leikkasivat kansalta ja vaatetuksestaan.

Valtion kassa-arkku kumisi silti tyhjyyttään. Kaikkea leikattiin lisää. Kirstu ei kuitenkaan täyttynyt, sillä verotusta oli leikattu niin paljon, ettei kukaan enää maksanut veroja.
 – Kyllä tämä pian helpottaa, lupasivat EK:n miehet.

Koitti päivä, jolloin hallitus lähti kiertelemään paraatissa kansan keskelle. Kansa buuasi heille, mutta keisari Sipilä nousi puolustamaan päätöksiä.
 – Nämä leikkaukset ovat välttämättömiä ja hyväksi kaikille, hän huusi. Samassa hän aivasti flunssaltaan, jonka oli saanut leikattuaan kaikki vaatteet jo yltään. Viisas työväen lapsi kuitenkin kiljui:
 – Ettekö näe, hän on alasti syyssateessa! Ei sellainen ole fiksua leikkaamista eikä hyväksi kenellekään!

Kansa tajusi pojan lauseesta, että totta, keisari Sipilä, Anne Berner ja Petteri Orpo olivat kaikki täysin alastomia – niin paljon he olivat leikanneet. Ei järjettömiä leikkauksia kannata tehdä! Kansa nousi kapinaan, syöksi keisarin vallasta ja teki pisteen EK:n mielivallalle. Sen pituinen se.

Nouskaa banderolleille leikkauksia vastaan, köyhä kansa!

------------------------

– Päädyin pohtimaan sitä, kuinka tavalliset lastensadutkaan eivät ole arvotyhjiössä: ne pitävät sisällään erilaisia oletuksia esimerkiksi naisen ja miehen asemista ja rooleista. Pohdinnoista syntyi idea huumoritekstien sarjaan, jossa erilaiset aikamme ideologiat värittävät modernisoituja satuja luoden perinteisiin kertomuksiin koomisen kontrastin.

– Osa 1: Vihreitä ja vegaanisia lastensatuja

– Osa 2: Kokoomuslaisia ja kapitalistisia lastensatuja

– Osa 3: Perussuomalaisia lastensatuja

–  Palaute ja erityisesti rakentava sellainen on aina tervetullutta. Tykkäyksen voi osoittaa myös esimerkiksi painaisemalla Facebook-peukaloa tämän tekstin lopuksi. ^^