Vaasan-reissu, vappu ja Tarsko

Vappu tuli vietettyä Vaasassa. Viime aikoina on tullut reissailtua ennätystahtia: syksyllä pistäydyin ensi kertaa vuosiin Tampereella, helmikuussa kävin Helsingissä, sitten Lapissa ja vielä Joensuussa. Usein olen niin kiinni elämässäni Kuopion suunnalla, ettei matkaa tule taitettua ainakaan liiaksi asti. Pystymetsää ja laakeeta peltoo, se on Pohojanmaa!

Matka till Wasa oli ollut suunnitelmissa jo reilu vuosi sitten, kun kaverini Emmi Soft Embo muutti kaupunkiin opiskelemaan kosmetologiksi. Vappu valikoitui vierailuajankohdaksi, sillä silloin Emmin kosmetologiluokka (joka oli kuullut jo entuudestaan Emmin kertomia, legendaarisia seikkailuja meitsistä) oli aikeissa kokoontua yhteen viihtymään, nauttimaan pöydän antimista ja tietysti pelaamaan Tarskoa – erästä parhaimmista pelaamistani juomapeleistä.

Vappubileet olivat naamiaiset, joten jostain piti äkkiseltään repiä jonkinasteinen asu. Olen useimmiten ollut naamiaisissa jonkinlainen kömpelö drag (vappuna 2010 venäläinen huora, 2012 halloweenina Cruella de Vil, penkkareissa Johanna Tukiainen jne), joten päätin tällä kertaa olla joku miehekkäämpi hahmo. Sitten välähti: voisin olla Jeesus!

Aikoinaan eräs työkaverini sanoi, että pitkät, kapeat kasvoni muistuttavat Jeesusta – oletettavasti hän tarkoitti länsimaalaisen kirkkotaiteen käsitystä Jeesusta, sillä mitä todennäköisimmin Jeesus Nasaretilainen ei ollut aivan samanlainen kuin ikoneissa kuvataan. Joka tapauksessa, toisinaan olen myös puheissani verrannut itseäni itseironisesti Jeesukseen. "Hei Paavo, muistatko kun roikuin syntiesi vuoksi Golgatan aavikolla ristillä? Voisitko lainata mulle rahaa?" Tässähän oli siis passeli idea.

Kasvatin parransänkeä muutaman päivän ajan ennen vappurientoja. Sänkeni on sangen tumma leuan alueelta, mutta poskien ja viiksien alueiden vaalea naamakarvoitus piti tehostaa ruskealla luomivärillä.

Hiukset saatiin ruskeiksi suihkutettavalla hiuspuuterilla. Varsinaisesti ainetta olisi tarkoitus suihkuttaa tyveen hiuksia kohottamaan, samalla kun se värjäisi tyven tummaksi Sini Sabotage -tyylisesti. Hyvin se toimi koko päähänkin: sitä myös riitti Emmin Kyösti Pöysti -lettiin! Noin kolmen pesun jälkeen tukkakin oli jo palannut omaksi, vaaleaksi itsekseen. Purkin ostin noin 13 euron hintaan Hairlekiinista.


Vaatteina käytin valkoista lakanaa (kaksi euroa kirpparilta) ja kultaista viittaa (vitosella Adam & Eva -kirpparilta). Lopuksi meikkasin "naulanarvet" luomivärillä molemmille puolille käsiä ja jalkoihin. Sädekehät olivat valitettavasti joka paikassa loppuunmyytyjä, lookin kasaaminen alkoi liian lähellä vappua.

Kullekin hahmolle oli tehty (minä tein juhlia valmistellessa<33) omat mukit, joissa oli hahmon kuva tai jotain hahmoon liittyvää. Mukeissa myös luki esitettävä asia, ei kutsuvierasta. Join itse alkuillasta J.P. Chenetin ruusunmakuista kuohuviiniä, joka on juuri rysähtänyt Alkon valikoimiin. Viime vappunakin tuli itse asiassa siemailtua entisen anoppini kanssa saman valmistajan Ice Edition -kuoharia. Molemmat ovat nauttimisen arvoisia, J.P. Chenet on laatumerkki.

Sinällään mielenkiintoista Jeesus-hahmoksi pukeutumisessa oli mahdollinen ihmisten suhtautuminen. En hirveästi välitä toisten mielipiteistä, mutta tiesin, että joku voi myös kahden merkittävän uskonnon keskeisen henkilön esittämisestä loukkaantua. Omat ystäväni tuntevat minut, mutta joku tuntematon voisi hertsata. Yllättävää kyllä, niin ei käynyt niin bileissä kuin netin maailmassakaan. Amerikkalaisten suhtautuminen uskontoon on siitä kiintoisa, että Jeesus-kuvalle Instagramissa on ropissut tykkäyksiä erilaisilta uskonnollisilta jenkkikäyttäjiltä. Jossain muualla loukkaannutaan, lätäkön toisella puolella uskonto on viihteellistetty naamiaispukunakin huippu juttu.



Pukuakin tärkeämpää oli itse Tarsko, legendaarinen juomapeli, jonka kosmetologiporukka oli kehitellyt! Voitteko kuvitella, #tyhmätkosmetologit olivat suunnitelleet pelin ihan itse! Tarsko tulee erään kosmetologiporukan paikallismurteesta, jossa "tarsko" tarkoittaa kysyvästi tarvitsemista – esimerkiksi "tarsko [viinaa]?".

Eräs tehtävä: ota itsestäsi selfie koko bileporukan kanssa pitäen kädessäsi leopardikuvioista, paperista "juomapulloa". Kuva on sumuinen, mutta sitä oli pelikin. Taustalla Peter Pan, Lumikki, Dokahontas, Minni Hiiri, kasarijumppaohjaaja, Supernainen, Batgirl, cheerleader (miksei cheerleader-sanalle ole vieläkään muuten suomennosta??) ja Kyösti Pöysti Pasilan poliisista. Punahilkka ja koulutuspäällikkö Terska eivät näköjään valitettavasti mahtuneet kuvaan.

Tarskoa pelataan heittämällä noppaa ja liikuttamalla pelinappulaa ruuduissa. Suunnalla ei ole väliä, tarkoitushan on vain tulla känniin. Omaksi pelinappulaksi valitsin rahaa 30 sentin arvosta, koska Juudas kavalsi Jeesuksen 30 hopearahasta. Monilta osin Tarskon tehtävänannot muistuttavat tunnettua Hitler-peliä, jota pelataan korteilla: mukana on riimitehtävä, tarina, vesiputous, ota (tietty määrä kulauksia), anna (tietty määrä kulauksia), huora jne. Lisäksi keskellä on shottiruletti. Mukana oli myös erilaisia spesiaalimpia tehtäviä. Ehken paljasta kaikkea, täytyyhän peli kokea itse.

Koko kööri. Kuvassa näkyvät miehet ovat porukan ainoat ei-kosmetologit. (jos joku ei halua tätä kuvaa tänne niin valittakaa mulle niin suttaan kasvot tms :D)

Peli toimi hyvin, ja loppuillasta on hieman sumuisat muistikuvat. Loistava kokemus!...

...jota ei koskaan tule uudestaan. Valitettavasti Tarskon päälle kaatoi illan aikana niin monta shottia, että laminoitu kartonki taipui mutkalle. Siten Tarsko joutui roskiin. Ehkä se saa jatko-osan, tai ehkä maailma jatkaa ilman tätä nerokasta ja hauskaa juomapeliä. Aika näyttää. RIP Tarsko – onneksi sain kokea sinut viidennellä ja viimeisellä kerralla, kun Sinua pelasimme.